Nyt se taas osaa mennä maahan... En ymmärrä :D Leica oli muutaman viikkon ihan sitä mieltä, että en mene maahan. Sitten kun tänään vähän harjoteltiin, meni kuin vanha tekijä, parempi näin. Kuitenkin pitää reenailla, että ei taas pääse unohtumaan. Aloin naksuttimellakin reenaamisen, kun sain kunnon ohjeistuksen sen käyttämiseen :)
 |
| Helppo homma |
 |
"ASEENTO"
|
Leicalle on nyt kuukauden sisällä herännyt vahtimisvimma. Tietenkin vahtiminen tapahtuu hiljaisuuden eli kymmenen jälkeen... Silloin kaikki rappukäytävän äänet olisi kiva puhista, murista ja haukkua. Mutta ainakin tällä hetkellä se on vielä suht siedettävää.
Mielenkiinto muitakin asioita kohtaan on alkanut heräämään aivan eri tavalla. Nykyään Ilo-hiiri kiinnostaa ihan hirveästi. Leica on onneksi seurannut hiiren vipellystä todella nätisti. En tiedä tajusiko se vasta nyt, että täällä asustaa sellainenkin olento. Pupuja Leica edelleenkin pitää kummallisina, eikä ole järin kiinnostunut. Välillä olen kyllä yllättänyt sen vinkumasta keskeltä kanihuonetta, mutta mitään sen kummampaa mielenkiintoa ei ole ollut.
 |
| Ilo-hiiri on kiva |
Hmm mitäs muuta jatkoa tälle epämääräiselle päivitykselle.... Ei kai muuta jännää, lunta odotellessa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti