Tottista, hakua, trimmausta, lenkkeilyä...

Voi kyllä minulla oli viime viikolla aamuvuoro, joten kerkesin sopimaan koko viikon täyteen koiramaista toimintaa ja siksi tämä blogi jäi taas taka'alalle. Mutta tässä nyt viime viikon muistelot (kuvat on ottanut Eila Uusi-Kouvo perjantaina):

Ryyti ja Ryhti 

Oli aivan huippua päästä tekemään aamua, vaikka se ei rahallisesti niin kannattavaa olekkaan. Työni alkavat aamuviikkoina 6.00, joten oli tiedossa tuskaisia aamuheräämisiä. Maanantai-keskiviikko jouduin viemään koirat ennen töitä lenkille ja sehän tarkoitti heräämistä 4.20 (aamukävely kesti ehkä 20-30min, paitsi keskiviikkona, jolloin nukuttiin pommiin :D). Koirat olivat aina yllättävänkin virkeitä ulos lähtijöitä ja rauhoittuivat hyvin ennen töihin lähtöä. Normaalisti siis ne eivät ole tottuneet olemaan aamua yksin, joten hieman jännitti, että miten Ryhti pärjää. Kuitenkin kaikki päivät olivat menneet ilmeisen hyvin koirilla, koska molemmat aina katsoivat unisilla silmillä ovea kohti, kun töistä palasin. Töiden jälkeen kävin sitten normaalin "aamulenkin", eli ehkä 40min-90min.

Ryhti juoksee jäniksenä ja Ryyti antaa kyytiä

Jos nyt tarkemmin paneutuu viikontapahtumiin.
Maanantai oli aika perus, paitsi lenkkejä tehtiin 4 ja illalla kävin juoksuttamassa Jonnaa (Jonna siis ei ole koira, vaan puolisoni..). Itse siis pyöräilin ja Jonna juoksi pyörän vieressä treenaten kevään puolimaratooniin. Leicaa ei viitsitty ottaa mukaan, koska mentiin koko maka asfvaltilla.

Ryhti, Ryyti ja Aarne

Tiistaina oli kauan odotettu Ryhdin ensimmäinen trimmaus. Ryhtiä trimmasi tuttu airisihminen ja sain oppia vähän, että miten homma hoidetaan. Olin aluksi hyvin jännittynyt, että jos Ryhti vain huutaisi tai olisi muuten nolo, mutta oikeastaan Ryhti käyttäytyikin yllättävän hyvin, ainoastaan tiukkaa teki takapuoli ja siitä Ryhti ei ollenkaan pitänyt. Ryhti seisoi pyödällä ja oli paikoillaan, välillä pääsi jaloittelemaan. Karva oli kuulemma helppoa nypittävää, koska se lähti melkein "puhaltamalla" irti. Itse trimmaukseen taisi kulua reilu 2 tuntia ja karvan alta paljastui pieni bambinpoikanen. Ihan loppuun asti trimmausta ei saatu hoidettua, mutta koitamme päästä tässä kuukauden sisällä uudestaan. Perheen airiksista Ryhti oli kiinnostunut, mutta selvästi hieman varautunut. Eniten Ryhti ihastui n. 4-vuotiaaseen Roccoon, joka on aivan super iso airis, ainakin Leican kokoinen. Roccoa se olisi halunnut haastaa leikkimään.

Ryhti antautui isosiskolle :D

Torstaina suuntasimme hakuilemaan Sääksjärvelle. Tällä kertaa koiria oli mukana 6 kappaletta ja reenit kestivätkin 4 tuntia. Ryhti reenasi toiseksi viimeisenä ja teimme partiointia, niin kuin ensimmäiselläkin kerralla. Ensin teimme niin, että Ryhti näki keskilinjalta kun maalimies lähti kävelemään metsään, mutta kävelimme melkein heti syrjempään, jotta ei nähnyt muuta kuin sen lähdön. Ryhti päästettiin vapaaksi ja se selvästi yritti etsiä näköhavainnolla ja juoksenteli hieman turhan villisti ympäriinsä, mutta lopulta löysi maalimiehen. Toisella kerralla koitimme ilman näköhavaintoja ja Ryhti pidettiin kiinni. Tällöin Ryhti selvästi ei oikein tajunnut mitään, vaan käyttäytyi kuin olisi ollut normilenkillä, lopulta havaitsi maalimiehen ja oli taas hurjan innoissaan. Viimeinen kerta tehtiin samanlailla ja tällöin Ryhti lopussa nosti nenänsä ja sai ilmavainun. Ryhti päästettiin irti ja se juoksi maalimiehen luokse onnellisena. Hyvä, että se viimeinen kerta onnistui ja toivottavasti Ryhdille jäi hieman mieleen, että miksi siellä metsässä tallustellaan. Tuultahan ei paikkalla ollut paljoa mitään ja se hankaloitti hommaa. Lopuksi keskilinjalla kaikki leikittivät hieman Ryhtiä, kun katsottiin miten se leikkii vieraiden kanssa. Ei ollut kyllä mitään ongelmia, en siis ollut varma tästä vieraiden kanssa leikkimisestä. Nyt keskiviikkona uudet reenit, sekä perjantaina ja ehkä jopa sunnuntainakin!

Aarne, Ryhti ja Ryyti

Perjantaina suuntasimme kohti Kyröskoskea. Tiedossa oli lenkkeilyä Eilan, Ryyti-isosiskon ja Aarnen kanssa, tottistelua, sekä esineruutua. Aluksi aloitimme esineruudulla. Aarne teki ensimmäisenä ja Ryhti katseli taka-alalla. Ryhdillä meinasi palaa käpy, kun se näki, että Aarnelle tehtiin esineruutua ja se oli niin intona, ettei meinannut pysyä nahoissaan. Aarnen jälkeen Ryhti pääsi vuoroon. Itse olemme tehneet esineruutua oikeastaan 30-35 metrin matkoilla ja niin että minä olen vienyt esineen. Nyt sitten tuli vähän uutta peliin, kun matka olikin n.50 metriä ja Eila vei esineen piiloon. Aluksi Ryhti katsoi Eilaa kummasti, että miki käsky esineelle ei tullu häneltä, mutta lähti kuitenkin juoksemaan esineelle. Matka kuitenkin tyssäsi siihen 30metriin ja otettiin sitten uudestaan niin, että kävelin hieman lähemmäksi ja lähetin uudestaan Ryhdin matkaan. Ryhti haki todella upeasti esineen ja toi sen minulle. Seuraava esine oli hieman lähempänä ja Eila taas piiloti. Tämä meni todella huipusti ja ei enää noteerannut Eilaakaan. Kolmas esine oli 50 metrin päässä, Ryhti juoksi tällä kertaa ihan sinne asti, otti esineen ja toisen minulle!! Olin niin super ylpeä, kun se on noin hyvin kehittynyt <3 Esineinä oli todella pieni rahapussi, hanska ja kynsiharja, kaikkia piti suussaan yhtä suurella innolla.
Tottistelussa olin itse jotenkin aika lukossa, kai se jännitys aina puskee läpi, kun toisten silmien alla tekee. Oman alku laamailun jälkeen Ryhti seurasi hyvin ja sain hyviä neuvoja jatkoa varten seuraamisiin, sekä jääviin. Kokeilimme myös kapulan kantamista, koska siinä Ryhdillä on ollut ongelmia, ainakin kotona. Selitin asian vielä niin, että Ryhti ei suostu oikein pitämään kapulaa edes suussaan. No kuinkas sitten siellä kentällä kävikään, poika juoksi iloisesti kapula suussa ja oikein ylpeänä. Sain pientä kuittailua koutseilta, että "kantaapa kapulaa huonosti, pitääkin ilmoittaa kasvattajalle....:D". No ei se kotona koskaan ollut noin hyvin mennyt, niin luulin, että Ryhdillä on ongelmia sen kapulan pitämisessä, mutta hyvä näin. ;) Lopuksi pääsivät Ryyti, Aarne ja Ryhti kirmailemaan ihanille kankaille.

Ryyti ja Ryhti juoksenteli, Aarnella oli omia juttuja.