Hiljaisuuden jälkeen..

Kerrankin voin sanoa, että nyt kirjoittamattomuuteen on ollut syy, muutimme 300 metrin päähän vanhasta asunnosta, elikkäs muuton piikkiin. Tällä hetkellä asutaan luhtitalossa, 2h+k+s ja oma piha tai oikeastaan olohuone ja keittiö ovat samassa tilassa. (Pahoittelen kännykkäkuvia, en ole vielä asentanut pöytäkonetta uuteen asuntoomme.)

Mutta siirrytäämpä kuulumisiin, pienoinen reenikausi on alkanut minulla, Jonnalla ja Leicalla. Olen itse lähinnä pyöräillyt ja eräillyt pitkiä 2 tunnin lenkkejä suossa, sekä metsissä. Kahvakuulailua on myös tullut harrasteltua, sekä leuanvetoja. Jonna puolestaan on enemmän keskittynyt juoksemiseen, maratoonin treenaus mielessä. Leica on ollut mukana viileinä iltoina Jonnan juoksulenkeillä, ollaan uitu ja käytiin tekemässä ylämäkitreeni (kerrankin oli alle 15 astetta lämmintä.). Tavoitteena Leicalla on selkälihasten vahvistaminen, sekä yleiskunnon nostoa.

Tällä hetkellä tavoitteena minulla on juoksukunnon nostaminen, ei vaan meinaa kiinnostaa lenkille lähtö. Onneksi sentään olen edes pyöräillyt, tavoitteena olisi viikossa pyöräillä vähintään 90km. Tämä matka taittuu helposti pyöräilemällä töihin ja takaisin kolme kertaa viikossa.

Kävimme möys ylivieskan näyttelyssä, jossa Leica oli kehän arvostelussa toisiksi viimeinen. Oli raskas päivä odottaa arvosteluun pääsemistä, sekä hieman turhauttavaa, koska olimme rodun ainoita edustajia. Tuomari Markku Kipinä arvosteli picardia rotuna ensimmäistä kertaa, se näkyi arvostelussa ja tietämättömyydestä. Tuomari pohti ääneen kysyvästi  : "Luulen, että tälle rodulle tulee massaa hitaasti!?". Mutta pohdinta osui oikeaan, siitä pisteet tuomarille. No tulipahan kehäharjoitusta, jos ei muuta. Ja aikaahan Leica tarvitsee vielä runsaasti, jotta sitä massaa saataisiin hieman lisää ja aikuismaisempaa olemusta.
Tuloksena oli tällä kertaa ERI, AVO1. Eli meidän ERI-putki ei edelleenkään katkennut.

Silmäpeilaus 2.9. ja selkäkuvaukset tulossa syksyn aikana. Sekä seuraava näyttely Tampereen ryhmä 31.8.