Messari ja blondi

Oltiin viikonloppuna Leican kanssa messarissa näytelmissä lauantaina ja sunnuntaina. Mikään ei oikein mennyt niin kuin piti. Perjantaina kello 5.00 Leicalla alkoi kamala närästys, se sinkoili ympäriinsä ja nieleskeli. Hetken päästä hieman rauhoittui, mutta oli silti hyvin ahdistuneen tuntuinen ja nieleskeli paljon, sekä koitti nuolla kaikkea. Tämmöinen kohtaus on viimeksi tullut yli vuosi sitten ja tietyt ruuathan Leicalle näitä närästyksiä aiheuttaa, nyt en tosin tiedä syyn aiheuttajaa. No olin jo luopumassa melkein messari viikonlopusta, mutta närästys sitten hiipui pikkuhiljaa päivän mittaan ja koira normalisoitui.
   Koitti sitten lauantai aamu ja me tavan mukaisesti heräsimme aivan liian myöhään. Kauhealla kiireellä koirat autoon ja Ryhti vietiin hoitoon äidilleni. Jatkoimme tyytyväisinä matkaa ja pääsimme messukeskuksen parkkihalliin. Aloimme etsiä Leican reppua autosta ja sitä ei löytynyt, paniikin ainekset.. Repussa siis oli Leican kaikki tavarat: paperit, numerolaput, rokotustodistukset, näyttelyremmi, juomakuppi, namit jne.. No ei auttanut muuta kuin astella näyttelyyn sisälle ja kysyä päästäänkö me nyt ollenkaan sisälle. Onneksemme ovella oli mukava henkilö infoamassa ja ymmärsi tilanteemme, kirjoitti meille uuden näyttelylapun ja pääsimme sisälle.
  Menimme Leican kanssa katsastamaan missä kehä on, mullahan ei ollut mukana mitään muuta kuin Leican normiremmi, panta ja se infosta saatu numerolappu. Leica oli aivan kierroksilla, kun paikalla tuntui olevan useampi juoksuinen narttu. Lopulta koitti kehä ja ihan hyvinhän se Leica sielä meni, ainoa oli, että seisoi aika löysästi. Saatiin EH ja oltiin avoimenluokan 2., tuomari tuli sanomaan, että ERI olisi tullut, jos jalat eivät olisi ulospäin kiertyneet... Eli asia olisi korjaantunut, jos Leica olisi seissyt ryhdikkäämmin, koska eihän sillä ole ollenkaan ulkokierteiset jalat. Mutta tyytyväinen olen silti. (Lauantain arvostelu hukassa, joten sitä en voi vielä kirjoittaa tänne...)

kuva: Tuula Honkanen

Sunnuntai koitti ja se alkoi hieman paremmin kuin lauantai. Pääsimme näyttelyyn taas sisälle, vaikka kaikki jutut puuttuivat. Leica oli aika väsynyt ja se tuli esiin turhautuneisuutena. Onneksi kehässä pecsu piristyi, siellä juostiin hienosti häntä heiluen ja oltiin tosi iloisia. Esiintyikin suhteellisen mallikkaasti, vaikkakin matossa oli joku aivan liian ihana haju. Tuloksena ERI2 ja siihen olen todella tyytyväinen. :) Tuomari jakoi oikeastaan aika tasaisesti koirille ERI:ä ja EH:ta.
Arvostelu: (tuomari Ulf Bråthen)
"2½ yrs. Medium size, could bi a little stronger in body. Quite doog head, enough fore chest, normal neck, good back, a little long in the loin. Normal angulated behind, ok coat color, good tempperament. A little loose in fore hand. Moves well from the side" ERI AVK2 

Sitten Ryhdin kuulumisia. Tosiaan Ryhti oli hoidossa la-su ja oli käyttäytynyt todella mallikkaasti, ainoastaan yöllä ei ollut tykännyt nukkua alakerrassa. Ei ollut piippaillut meidän perään vaan oli kiltisti ollut hoidossa äitini luona. Kun menimme hakemaan Ryhtiä hoidosta, se meinasi revetä liitoksistaan ja oli ihan super iloinen. Sunnuntai iltana kotona sitten makasikin kaksi onnellista koiraa väsyneinä rankasta viikonlopusta. :)

Ryhti on aika paljon vaalentunut päästään ja se alkaa näyttämään jo vähän airikselta. Nypin siltä vähän poskista pentukarvaa irti ja alla olikin hieno karkeakarva. Kyllä nyt näyttää siltä, että Ryhti olisi laihtunut kilon naamasta. :D Komea poika <3

Ollaan nyt treenattu eteen tulemista ja sivulle tuloa. Se on oikeasti ihan uskomatonta kuinka nopeasti tuo oppii! Nyt esim tuo sivulle tulo on jo melkein hallinnassa, kiertää itse takaa ilman suurempia apuja ja jää oikeaan paikkaan sivulle. Eteen tulossakin on tullut edistystä, koska siinä oli vähän ongelmia. Mutta treenaamalla se oppii ja kun treenaajakin oppii löytämään oikeat opetusmetodit :)

(sori, en taaskaan jaksanut avata konetta, jolla voisi muokata...)