Ihania hetkiä ja vähän huonompia uutisia.

Viikonloppu meni mitä mainioiten! Käytiin Tampereen ryhmänäyttelyssä, jossa Leicalla oli super kivaa. Kehä käyttäytymisessä on parannettavaa, mutta ainakin Leicalla oli kivaa. Tuomari tuli lepertelemään Leican naaman eteen ilmeisesti Saksaa tai jotain sen kuuloista kieltä, Leicalla heilui häntä, oli iloinen ja nätisti tuomarin käsittelyn alla. Tuomari sanoi heti ensimmäisenä englanniksi, että tietää tämän rodun kehittyvän hitaasti ja sanoi, että Leica tarvitsee vielä aikaa. Seuraavaksi oli aika sitten juosta, se oli vähäntäänkin taas mielenkiintoista. Leican hieman innokas mielentila kehäjuoksemiseen oli vähän liikaa. Ravasi kyllä hyvin aina välillä, mutta osittain laittoi laukaksi, hyppi ja sitten alkoi haukkumaan. Tuomari purskahti nauruun ja lepereteli Leicalle lisää. Tuomari antoi ERI:n ja piti ainakin minuutin hiljaisuuden, kun mietti antaako SA:n. Päätyi kuitenkin siihen, että antaa Leican vielä kehittyä. Kehätoimitsija tuli vielä sanomaan, että tuomari tykkäsi todella paljon Leicasta, mutta vielä tarvitsee aikaa ja neljä vuotiaana on varmasti täydellisen valmis. :) Jäi todella hyvä mieli näyttelystä ja tuomarista, hyvä ja roduntunteva, mukava ja käsitteli koiraa hyvin!

"Jeee, kyhnään ja nojailen suhun!"

"...ihanaa tää nojaaminen!"

M: "Nyt Leica hetki paikoillaan"
L: "YH tyhmää olla paikoillaan!"

"Kai tässä sit pitää olla paikoillaan"

"Jeee siistiä juosta, wufhau"

Tuomari repeltelee Leicalle, Leica tykkää. :)

"ihanaa, kun halailet mua"

Tässä arvostelu:

tuomari Monica Blaha, Itävalta

"Exc. type, lovely head, good pigment. Exc. earset, good topline & tailset. Needs time to mature. Enough rib cage. Very well angulated. Coat not finished. Moves sound." AVO ERI-1

Hyvä Leica <3

Ja nyt kun arvotelu päättyi, niin voi seistä hyvin.. :)

Sunnuntaina käytiin sitten canicrossaamassa. Juostiin kilmotrin matka kahdessa osassa, 20 sekunnin tauko välissä. Leica juoksi hyvin ja olin yllättynyt omasta jaksamisestani. Tämä kerta oli kokeilu kerta omalle ja Leican kunnolle, sekä uudelle vetonarulle. Lopussa kokeiltiin viellä kolme lyhyttä pyöräveto pätkää, Leica veti hyvin eikä välittänyt pyörästä ollenkaan. Meillä on nyt treeni kausi päällä ja koitetaan käydä vetämässä viikossa 2-3 kertaa, sekä hölkkäillä ja muuta mukavaa. :) Itse juoksin viikko sitten testi mielessä 400 metriä, aika oli 1min 22 s. En tiedä oliko hyvä aika, mutta ainakin juoksin maaliin asti. :D

Tänään aamulla sitten  käytiin silmäpeilauksessa. Itse olin kohtuullisen normaalilla mielellä, koska normaalisti jännitän kauheesti tällaisia virallisia juttuja, jos löytyy jotain. Leica puolestaan jännittää nykyään paljon eläinlääkäreissä, antaa silti lääkäreiden tutkia mutkitta ja on nätisti paikoillaan, eikä pyristele pois tai vastaava. Reipas Leica <3 

  Silmien peilaus aloitettiin. Huomasin heti lääkäristä, että kaikki ei ole nyt normaalisti. Koska ensin lääkäri katsoi toista silmää ja sitten toista, sen jälkeen kysyi, että oliko Leica kaksi. Sydän hyppäsi heti kurkkuun, että nyt kaikki ei ole kunnossa. Silmistä löytyi muutoksia, jonkin laisia länttejä silmäpohjasta. Lääkäri epäili suhteellisen harvinaista sairautta, retinopatiaa. Tästä ei vielä tiedä onko kyseessä retinopatia, koska Leicaa ei oltu peilattu ennen. Läiskät saattavat kuulemma johtua myös jostain tulehduksesta. Seuraavalla käynnillä saa tietoa enemmän mikä voisi olla kyseessä, onko läiskät laajentuneet, pysyneet samana vai arpeutuneet. Vuoden sisällä käydään seuranta käynnillä. Lääkäri sanoi, että tänä aikana ei kannata käyttää Leicaa jalostukseen, koska ei tiedä varmaksi mikä on. Mutta itseäni ei haittaa vaikka Leicaa ei koskaan voisi jalostukseen käyttää, vaikka yksi jalostus kysely onkin tullut Amerikasta. Eniten toivon, että ei olisi mitään vakavaa ja Leican näkö ei lähtisi huononemaan. Nyt pidetään peukut pystyssä. Silmät peilasi Sanna Elfving.

"OOO, ihana tyttökoira!"