On tapahtunut kaikkea kivaa ja vähemmän kivaa. Ensin vaikka kivat uutiset:
Käytiin Leican kanssa Lohjan pentunäyttelyissä 7.1., siellä oli picardikehässä ihastuttamassa myös Hukka-veli! Veljesten tapaaminen ennen kehää oli mitä iloisin, koitettiin painia ja halailla.Kuitenkin piti ottaa iisisti, ettei ihan mene ylikierroksille. Kehässä sitten mentiin vähän niin ja näin. Kumpaakaan ei oikein itse esiintyminen kiinnostanut, vaan se missä veli on. Leica kyllä antoi katsoa hyvin hampaat, tutkia ja juoksikin hienosti YKSIN. Kunnes sitten mentiin paras uros kehään, jossa tämä juokseminen piti suorittaa yhdessä. Alussa näytti menevän ihan hyvin, kunnes Leica pääsi minulta vapaaksi ja juoksi Hukan luokse :D Onneksi tuomari oli huumorintajuinen ja vain nauroi tapahtuneelle. Lopulta tuomari puntaroi Leican ROP:ksi, vaikka järjestettiinkin ylimääräinen esitys.. Ryhmäkehässä ei yllätysyllätys sijoituttu.
 |
| Leica kehässä |
 |
| Yritti edustaa |
 |
| Hukka ja Leica kuuntelee tuomaria |
 |
| Liitoa |
Tässä arvostelu (tuomari Marianne Holm):
"Ilmava ja kapea, jolla kokoon sopiva luusto. Erinomainen pää ja ilme, hyvä kaula. Erinomaiset raajat, joskin hieman luiseva lantio. Liikkuu vaivatta. Hyvä karva. Erinomainen itsevarma avoin käytös." PU-1, KP, ROP
Seuraavana päivä käytiin katsomassa Ukkoa ja Pontusta Rämsöön kauniissa talvimaisemassa. Leica oli enemmän kuin innoissaan, päästessään poikien kanssa leikkimään. Vaikkakin Ukon kynsivamma vähän estikin riehumista. Tässä hieman kuvia peltomaisemista:
 |
| Kaikki kolme: Pontus, Leica ja Ukko |
 |
| JEEE |
 |
| Lujaa |
 |
| Ukko ja Leica |
 |
| Täältä mää tuun! |
 |
Pontus ja Leica
|
Sitten niihin huonoimpiin uutisiin, jotka ovat jo kääntyneet parempaan päin. Elikkäs Leica oli ma-su välisenä yönä hyvin rauhaton, ja hieman oli mahakin sekaisin. Aamulla kuitenkin käytös meni oudommaksi entisestään: Leica vain seisoi sängyn vieressä pää alhaalla ja oli levoton. Ajattelin, että ehkä se haluaa ulos. Ulkona kuitenkin Leicaa ei kiinnostanut mikään, joten piti kääntyä jo muutaman metrin jälkeen takaisin. Leica vain makasi ja vaihtoi paikkaa. Mittasin kuumeen ja kuumettahan sillä oli 39,6 astetta. Soitin hetken mietittyäni eläinlääkärille ja sain onneksi ajan muutaman tunnin päähän. Sitä ennen Leica oksensi kaksi kertaa ja näytti hyvin surkealta, koska mahalaukku oli aivan tyhjä. Eläinlääkärissä mitattiin kuume uudestaan ja se oli 39,8. Leicalle tehtiin verikokeita, mutta kaikki arvot olivat testin perusteella normaalit. Nesteytystä laitettiin vielä niskaan ja kuumetta alentavaa kipulääkettä. Nyt Leica voi jo oikein mainiosti ja on omaitsensä. Muutama päivä pitäisi vielä ottaa rauhallisesti, vaikka Leica ei taida ymmärtää sitä. Onneksi kaikki kääntyi parhain päin!
 |
| Leica sai nesteytystä niskaan, pieni kameli :( |
