Kisat lähenee ja jännitys tiivistyy!

Viime viikko oli hyvin aktiivinen vetojen osalta, kävimme vetämässä maanantaina, torstaina ja sunnuntaina. Sekä Jonna kävi hölkkäilemässä yhtenä päivänä Leican kanssa, lepopäiviä oli tietenkin välissä. :)
Maanantain treeneistä kerroinkin edellisessä kirjoituksessa. Torstaina tehtiin sitten aika sama treeni kuin maanantaina 600m+1400m ja lyhyt pyöräveto. Sunnuntaina teimme 1,5km+1,5km ja pyörävetoa 0,5km. Kaikki treenit onnistuivat hyvin ja on ollut kiva huomata etenkin pyöräilyssä, kuinka Leica on aivan innoissaan, kun saa vaan juosta täysiä. Kisojen jälkeen olisi  tarkoitus ehkä enemmänkin tehdä pyörävetoja. Tämä viikko otetaan rauhallisesti ilman vetotreenejä.

Uudet valjaatkin ovat osoittautuneet mahtaviksi ja istuvat paremmin päälle kuin edelliset. Valjaat ovat siis Non-stopin freemotionit ja yhtenä syynä valjaiden vaihdolle oli, että näissä ei liikkeen pitäisi millään tavalla rajoittua.

Kisoihin on enää todella lyhyt aika ja jännitys nousee päiväpäivältä. En ole käynyt itse ennen missään kisoissa ja vähän jännittää kuinka nyt menee. Leicalla onneksi pitäisi olla kunto kohdillaan harrastussarjaan, sekä ohitukset onnistuvat täydellisesti. Jämiin en ole vieläkään ilmoittautunut, täytyy nyt miettiä jätämmekö väliin vai menemmekö harrastajasarjaan. Noihin matkoihin tuppaa uppoamaan aika paljon rahaa..

Lajilisenssi ja tulevat kisat!

Hankin tuossa äsken valjakkourheilulisenssin, vaikka se nyt ei olisi täysin pakollinen ollut minun osaltani, mutta päädyin siihen, että halvemmaksi se silti tulee lisenssin kanssa, kuin ilman. Koirajuoksussa ei lisenssiä vaadita, mutta jos sitä ei ole, pitää joka kisaan maksaa sitten erikseen 10€ lisää vakuutusmaksuna. Ja ainakin näillä näkymin mulle nyt tulis vuoden sisälle vähintään 4-5 kisat. :) Uudet vetovaljaat tuli hankittua, niitä ei olla vielä korkattu.

Syksyllä nyt mennään Kuopioon harrastajaluokkaan lauantaina, matka on 3km. Siitä seuraavana viikonloppuna Jämijärvelle viralliseen luokkaan juoksenteleen 4,2km. Näillä on hyvä aloittaa canicross ura. Jonnalle pitäisi vielä lisenssiä hankkia, jotta pääsee talvella hiihtämään kisoihin. Talvella varmaan tulee käytyä muutamat kisat, riippuen vähän millä etäisyydellä on.

Leica on ihan kamalanihana tässä :D ihan hirveee

Meillä oli maanantaina viikon mittaisen tauon jälkeen canicross treenit, hyvin meni. Ohituksiakin tuli: pari kävelijää, sekä koiria (tanskandoggi ja joku toinen iso) jotka räksytti, mutta Leica puuskutti upeasti ohitse!! :) Matkana juostiin 600m+1400m ja lopuksi 250m+250m pyörällä vetoa. :) Muuten oltais juostu koko matka putkeen, mutta matkalla tulee puusilta jota ei voi juosta vetäen, koska se on aivan törkeän liukas näin syksyisin. Torstaina olisi tarkoitus tehdä aika samanlainen treeni ja sunnuntaina sitten 2km+1km.

Ilmoitin Leican jo myös Helsingin voittajaan ja Pohjoismaiden Voittajaan, kerrankin ajoissa. :) Saa nähä miten menee, sinne pitäisi tulla meidän lisäksi useampia picardeja.

Kalevalainen jäsenkorjaus

Leicalla on ollut aika paljon erilaisia jumeja lihaksissa, sekä ihan omin silminkin havaittavaa vinoutta vetäessä. Ollaan käyty hierojalla useaan otteesseen ja kerran osteopaatilla. Kuitenkaan tuo vinous ei ole suoristunut. Tänään meillä kävi sitten kotona Kalevalainen jäsenkorjaaja Saana Monthan. Kaverini suosittuksesta innostuin, kun heidän koiran oli saanut kerralla kuntoon.

Aluksi arvioitiin Leican liikkeitä ja vähän kokeiltiin, missä kohdin voisi olla ranka mutkalla. Selässä moni nikama oli enemmän tai vähemmät väärässä asennossa, sekä niskan alueella. Myös lavoista löytyi jännitteitä. Saana hoisi Leican kokonaisvaltaisesti, välillä Leica istui, makasi ja seisoi. Kun verenkierto vilkastui, Leicakin rentoutui hoidon aikana.

Kun hoito oli tehty, niin itsekin huomasi, kuinka Leican asento suoristui (selkä ei ollut köyrynä, istui suoremmassa ja pyöriessä meni paljon paremmin molempiin suuntiin) ja seisoi omilla jaloillaan! Tätä enen oli havaittavissa vähän toispuoleista seisomista ja ei suostunut kovin hyvin pyörimään toiseen suuntaan. Parhaiten tulokset varmasti näkee parin päivän jälkeen. Mutta nytkin Leicasta huomaa jo tasapainoisemman asennon!

Suosittelen kyllä kaikille, tästä ei ainakaan mitään haittaa ollut. Ajattelimme Jonnan kanssa käydä molemmat korjauttamassa myös omat vinoutemme. :)

Mainittakoon vielä, että Leica pääsi mukaan tutkittavaksi silmistään. Eilen otettiin silmänpohjista kuvia ja niitä verrataan Leican veljen silmänpohja kuviin ja yritetään selvittää onko kyse retinopatiasta. :)

Metsässä lenkkeily avartaa!

En ole ikinä pitänyt lenkkeilystä ilman koiria, minusta se on "turhaa" ja tylsää. Leican tultua, lenkkeilyintoni palasi. Aloin heti lenkkeilemään metsissä ja siitä tuli joka päiväinen rutiini. Pentuna (3-10kk) Leican lenkkeily oikeastaan tapahtui 90%:sti vapaana, vain siirtymät metsiin tehtiin remmissä. Aluksi tietenkään lenkit eivät olleet pitkiä, oikeastaan enemmän Leican vapaata juoksentelua, tutkiskelua ja touhuamista metsissä. Nopeasti huomasi, kuinka Leican liikkuminen vaikeissakin paikoissa kehittyi.

 Kuvissa Leica on 3kk, 9.9.2011

Olen aina ollut eräilijä ja utelias tutkimaan uusia polkuja. En jaksa tehdä aina samoja lenkkejä, vaan tarvitsen vaihtelua. Siksi usein lenkit saattavat venyä suunniteltua pidemmiksi, kun olen taas löytänyt uuden mielenkiintoisen näköisen polun. Aamulenkkimme keskipituus on tällä hetkellä 7-15km ja suurimmaksi osaksi tulee mentyä metsäpoluilla. Metsässä kulkiessa oppii paljon tutkiskelemaan ympäristöään ja huomaamaan eläinten jälkiä. Välillä jotkut ihmettelevät, että miten me olemme törmänneet Leican kanssa niin moniin eri eläinlajeihin. Vastaus on aika yksinkertainen, olemme lähteneet eräilemään polkujen ulkopuolelle, sekä harvemmin kävellyille poluille. Myös Leican tarkka nenä on johdattanut meidät luonnoneläinten luokse.

Sääksjärvi 1/2012

Leican kohtaamisia luonnoneläinten kanssa:
Eläinten kohtaamisissa mm. Leica on meinannut varastaa kanahaukan saaliin (iso kanalintu), on juostu muutamia kertoja hirvien perässä (pisimmillään 3h), peuroja seissyt aivan nenän edessä (luulin niitä aluksi greyhoundeiksi), lintu on lentänyt Leicaa päin jne. Näitä kohtaamisia on paljon ja varmasti tulee lisää ajan myötä. Nykyään Leica lenkkeilee suurimmaksi osaksi kiinni, koska riistavietti on sen verran voimakas.

 kuvat 29.11.2011, Leica melkein 6kk.

Seitseminen 6/2012

Havaintoja eläimistä
Olen törmännyt peuran jälkiin ja jätöksiin useamman kerran. Tietenkin tulee nähtyä melkein joka päivä oravia ja rusakoita. Kanalinnut ovat myös tällä alueella perusarkea. Hirven mylvintää olemme kuulleet ja nähneet luultavasti nuoren karhun jälkiä. Korppeja asustaa myös lähistöllä.

Kuvat Savukoskelta 9/2012

Voin olla vain onnellinen näin monipuolisista lenkkeilymaastoista. Olen oppinut paljon luonnosta ja nähnyt hienoja metsien eläimiä, vaikka välillä onkin vähän jännittänyt.. Myös hyviä marjastuspaikkoja on löydetty (hilloja, mustikoita, puolukoita..)

Vaskivesi 8/2013

Tässä listaa mitä kaikkea on tullut meidän lenkkeily/eräily reissuilla vastaan:

Savukoski 9/2012

• oravia
• metsäjäniksiä ja rusakoita
• peuroja (Pirkkala)
• hirviä (Atala, Kangasala)
• kana- ja hiirihaukkoja (Kangasala, Pirkkala)
• korppeja (Kangasala)
• kanalintuja (Atala, Kangasala)
• monen laisia eri pikkulintuja ja tikkoja
• kanadanhanhia (Pirkkala)
• kurkia (Pirkkala)
• joutsenia
• pöllö (Pirkkala)
• poroja (Savukoski, Pyhä)

Omistajan treenausta kisoja varten ja myös Leican treenipäiväkirjaa

Ajattelin hieman esitellä millaista on mun valmistautuminen tuleviin canicross kisoihin, sekä Leicankin treenipäivää julki. Olen luonut omat ja Leican treenisuunnitelmat: lehtien, kurssien, kirjojen, nettikirjoitusten ja asiantuntevampien ihmisten tietojen pohjalta. :) Varsinkin Leican treenisuunnitelmassa on aika paljon joutunut kyselemään ja lukemaan neuvoja. Onneksi talvella oltiin Leican kanssa valjakkohiihtoleirillä, jossa saatiin kokeneilta pitkänlinjan harrastajilta vinkkejä. Olen nyt soveltanut kaikkia oppeja ja kuulostelen itseäni, sekä Leicaa treenimäärän osalta ja sen mukaan sitten muokataan treenejä ja määriä. Ja Leicalle on tarkoitus pitää määrät kohtuullisena, kun käytännössä noi spurttipäivätkin on sille vaan hauskaa ajan vietettä leikkimielessä.

Tässä mun viimeviikon tehdyt treenit:
tiistai
-Canicross 1000m+400m
keskiviikko
-spurttailuja
torstai
-Canicross 1220m+600m
perjantai
-Pitkä metsälenkki (reippaasti kävellen/juosten) osittain umpimetsässä
sunnuntai
-kahvakuulatreeni (vatsa ja kädet)
Näiden lisäksi tietenkin joka aamu kävin reilun kävelylenkin Leican kanssa (1-2h).

Leican viimeviikon treenausta normilenkkien lisäksi:
maanantai
-lepopäivä
tiistai
-canicross 1000m+400m
keskiviikko
-45 minuuttia räjähtäviä lähtöjä vapaana
torstai
-canicross 1220m+600m
perjantai
lepopäivä
lauantai 
-vapaana juoksemista pellolla koirakaverin kanssa (sekä karkaaminen jäniksen perään.. tämä ei ollut suunniteltua :D)
sunnuntai
lepopäivä

Leican normilenkithän koostuvat kahdesta pitkästä lenkistä. Usein minä menen aamulla Leican kanssa 1-2h ja suurimmaksi osaksi metsässä tai metsäpoluilla. Jonna tekee sitten iltalenkin, joka on myös 1-2h. :) Lepopäiviä on 2-3 viikossa, jolloin tehdään normaaleja remmilenkkejä.

Tämän viikon suunnitelma minulle:
(Tällä viikolla olen sairaslomalla yläselän takia, mutta se ei haittaa onneksi juoksemista.)
maanantai
-pyörälenkki 9,8km vaihtelevilla temmoilla (suoritettu jo)
tiistai
-canicross 1000m+500m+500m
keskiviikko
-vatsatreeni
torstai
-canicross 1200m+1000m+(400m pyörällä)
perjantai
-kevyt hölkkälenkki
lauantai 
lepopäivä
sunnuntai
-canicross/pyöräily

Leican suunnitelma tälle viikolle:
maanantai
-pyörälenkki 9,8km vaihtelevilla temmoilla (suoritettu jo)
tiistai
-canicross 1000m+500m+500
keskiviikko
-lepopäivä
torstai
-canicross 1200m+1000m+(400m pyörällä)
lauantai 
lepopäivä ja vapaana juoksemista
sunnuntai
-canicross/pyöräily

Juoksija

Mitään kovin kummallista ei ole tapahtunut. Kaksi canicrosstreeniä tehtiin tällä viikolla, Leicalla varsinkin onnistui viimeisin veto torstaina! Torstain vetäminen oli aika eriluokkaa kuin kahden sitä edeltävän. Jäi hyvä mieli ja tästä on hyvä jatkaa. Oli myös hyvä huomata, että oma kuntoni on kasvanut, JES! Matkaa torstaina taittui 1,2km ja pienen tauon jälkeen 600 metriä lisää. Keskinopeus 15-16km/h. Saimme tehtyä kaksi ohitustakin, toinen oli perus hölkkäilijä ja toinen koiran lenkittäjä, molemmat ohitukset menivät täydellisesti! Ehkä kolmannenkin kerran olisi voinut vielä tehdä, mutta valot sammui kello 23 juoksupaikalta ja sen jälkeen tuli aikas pimeää..

voittajat vedon jälkeen tiistaina!

Keskiviikkona käytiin aamusta Leican kanssa juoksemassa isäni takapihalla. Kaapo papparainenkin innostui ottamaan muutaman juoksupyrähdyksen, mikä on hyvin erikoista Leican aikana!

Komea Kaapo <3

Leica tykkäsi, kun Kaapokin juoksi :)

                           K:"Ihanaa olla rauhassa"               K:"Eiii, aina toi partanaama pilaa kaiken!"

Harvinainen yhteiskuva Leicasta ja Kaaposta :D

Tässä lopuksi vielä kuva auton koiraveräjästä. Leica ennen seisoi kaikki matkat ja aiheutti itselleen selkäjumeja. Nyt väliseinän myötä matkat taittuvat istuen tai maaten ja Leicalla on yhä hyvin tilaa matkustaa. :)

Ihania hetkiä ja vähän huonompia uutisia.

Viikonloppu meni mitä mainioiten! Käytiin Tampereen ryhmänäyttelyssä, jossa Leicalla oli super kivaa. Kehä käyttäytymisessä on parannettavaa, mutta ainakin Leicalla oli kivaa. Tuomari tuli lepertelemään Leican naaman eteen ilmeisesti Saksaa tai jotain sen kuuloista kieltä, Leicalla heilui häntä, oli iloinen ja nätisti tuomarin käsittelyn alla. Tuomari sanoi heti ensimmäisenä englanniksi, että tietää tämän rodun kehittyvän hitaasti ja sanoi, että Leica tarvitsee vielä aikaa. Seuraavaksi oli aika sitten juosta, se oli vähäntäänkin taas mielenkiintoista. Leican hieman innokas mielentila kehäjuoksemiseen oli vähän liikaa. Ravasi kyllä hyvin aina välillä, mutta osittain laittoi laukaksi, hyppi ja sitten alkoi haukkumaan. Tuomari purskahti nauruun ja lepereteli Leicalle lisää. Tuomari antoi ERI:n ja piti ainakin minuutin hiljaisuuden, kun mietti antaako SA:n. Päätyi kuitenkin siihen, että antaa Leican vielä kehittyä. Kehätoimitsija tuli vielä sanomaan, että tuomari tykkäsi todella paljon Leicasta, mutta vielä tarvitsee aikaa ja neljä vuotiaana on varmasti täydellisen valmis. :) Jäi todella hyvä mieli näyttelystä ja tuomarista, hyvä ja roduntunteva, mukava ja käsitteli koiraa hyvin!

"Jeee, kyhnään ja nojailen suhun!"

"...ihanaa tää nojaaminen!"

M: "Nyt Leica hetki paikoillaan"
L: "YH tyhmää olla paikoillaan!"

"Kai tässä sit pitää olla paikoillaan"

"Jeee siistiä juosta, wufhau"

Tuomari repeltelee Leicalle, Leica tykkää. :)

"ihanaa, kun halailet mua"

Tässä arvostelu:

tuomari Monica Blaha, Itävalta

"Exc. type, lovely head, good pigment. Exc. earset, good topline & tailset. Needs time to mature. Enough rib cage. Very well angulated. Coat not finished. Moves sound." AVO ERI-1

Hyvä Leica <3

Ja nyt kun arvotelu päättyi, niin voi seistä hyvin.. :)

Sunnuntaina käytiin sitten canicrossaamassa. Juostiin kilmotrin matka kahdessa osassa, 20 sekunnin tauko välissä. Leica juoksi hyvin ja olin yllättynyt omasta jaksamisestani. Tämä kerta oli kokeilu kerta omalle ja Leican kunnolle, sekä uudelle vetonarulle. Lopussa kokeiltiin viellä kolme lyhyttä pyöräveto pätkää, Leica veti hyvin eikä välittänyt pyörästä ollenkaan. Meillä on nyt treeni kausi päällä ja koitetaan käydä vetämässä viikossa 2-3 kertaa, sekä hölkkäillä ja muuta mukavaa. :) Itse juoksin viikko sitten testi mielessä 400 metriä, aika oli 1min 22 s. En tiedä oliko hyvä aika, mutta ainakin juoksin maaliin asti. :D

Tänään aamulla sitten  käytiin silmäpeilauksessa. Itse olin kohtuullisen normaalilla mielellä, koska normaalisti jännitän kauheesti tällaisia virallisia juttuja, jos löytyy jotain. Leica puolestaan jännittää nykyään paljon eläinlääkäreissä, antaa silti lääkäreiden tutkia mutkitta ja on nätisti paikoillaan, eikä pyristele pois tai vastaava. Reipas Leica <3 

  Silmien peilaus aloitettiin. Huomasin heti lääkäristä, että kaikki ei ole nyt normaalisti. Koska ensin lääkäri katsoi toista silmää ja sitten toista, sen jälkeen kysyi, että oliko Leica kaksi. Sydän hyppäsi heti kurkkuun, että nyt kaikki ei ole kunnossa. Silmistä löytyi muutoksia, jonkin laisia länttejä silmäpohjasta. Lääkäri epäili suhteellisen harvinaista sairautta, retinopatiaa. Tästä ei vielä tiedä onko kyseessä retinopatia, koska Leicaa ei oltu peilattu ennen. Läiskät saattavat kuulemma johtua myös jostain tulehduksesta. Seuraavalla käynnillä saa tietoa enemmän mikä voisi olla kyseessä, onko läiskät laajentuneet, pysyneet samana vai arpeutuneet. Vuoden sisällä käydään seuranta käynnillä. Lääkäri sanoi, että tänä aikana ei kannata käyttää Leicaa jalostukseen, koska ei tiedä varmaksi mikä on. Mutta itseäni ei haittaa vaikka Leicaa ei koskaan voisi jalostukseen käyttää, vaikka yksi jalostus kysely onkin tullut Amerikasta. Eniten toivon, että ei olisi mitään vakavaa ja Leican näkö ei lähtisi huononemaan. Nyt pidetään peukut pystyssä. Silmät peilasi Sanna Elfving.

"OOO, ihana tyttökoira!"