Ryhdin tottis ja haku

Kirjoitan nyt kahdessa osassa näitä kuulumisia, ettei tarvitse kerralla mitään romaania lukea.

Pojat lenkkeilemässä 30.3. (kännykkälaatua)

Pääsimme siis Ryhdin kanssa ensimmäisiin hakutreeneihin uuden hakuporukkamme kanssa. Ryhti oli ihan intona, mutta ei oikein aluksi meinannut tajuta, että mitä tässä nyt tehdään ja miksi metsässä makoilee ihmisiä. Kuitenkin aina ihmisen löydettyään häntä heilui hulluna ja varmaan parasta oli, kun vielä palkaksi näiltä ihmisiltä sai ruokaa. Teimme ihan alkeis juttuja ja nyt odotan innolla seuraavia reenejä. :) Kivaa olla mukana osaavassa porukassa, jossa kaikki antavat neuvoja ja kertovat  asioiden kulusta!

Tottistelu on edennyt hurjasti! Pidimme pientä taukoa, ilman mitään syytä siis. Tuntuu että Ryhti oli tuon tauon aikana oppinut ties mitä. Ihan kun se olisi jostain lukenut, että näin pitää seurata tai että näin hienosti ollaan paikoillaan paikkamakuussa. Olemme nyt tämän tauon jälkeen ottaneet paikkamakuuta, seuraamista, seuraamisessa nopeusvaihteluja ja jääviä.

Seuraus:
Olemme nyt treenaaneet seuraamista niin, että pidän namia oikeassa kädessä ja kättä vasemmalla puolella kainalon kohdalla. Ryhdin paikka on seuraamisessa oikein priima (ainakin minun mielestäni) ja ei muutenkaan mitään huomautettavaa. Tietenkin tekemistä on vielä paljon, mutta minusta ikäänsä nähden seuraaminen onnistuu todella hyvin ja koira pysyy hyvässä vireessä ja tuntuu että Ryhti jaksaa seurata jo yllättävänkin pitkiä matkoja. Käännöksissä meinaa välillä hieman irrota. Olen myös kokeillut palkkaamista lelulla ja sekin on sujunut yhtä hienosti kuin nameilla. Lelu on ollut vasemmassa kainalossa seuraamisen ajan ja vapautuksesta saa lelunsa. Se on hienoa, että Ryhti oikeasti tekee palkan eteen mitä vain.
Otin seuraamisesta myös nopeuden vaihteluita ja ei mitään ongelmaa, pysyy koko ajan oikeassa kohdassa eikä hämmenny vauhdin muutoksista.

kännykkälaatua

Jäävät meillä on ihan alkutekijöissä, mutta maahan tipahti ainakin tänään saman tein käskystä, tosin annoin käsiavun, mutta kuitenkin!

Paikkamakuuta olen harjoitellut enemmän, koska se tuntui ainakin aluksi olevan Ryhdille todella haasteellista, ei tarvinnut kuin kättä liikauttaa niin koira ponkasi pystyyn. Teimme aluksi paljon treeniä sisällä, mutta nytten kun Ryhti on edistynyt siirryimme sitten pihalle. Teimme reeniä meidän taloyhtiön parkkipaikalla ja sattui juuri ohi kävelemään mies, joka jäi viereiselle autolle jotain hääräämään ja lähti lopulta ajamaan. Ryhti ei noteerannut tätä henkilöä ollenkaan, vaan makasi uskollisesti koko ajan paikoillaan, vaikka autokin siitä vierestä ajoi. Olen antanut Ryhdille aina välipalkkoja ja tämä on osoittautunut hyväksi metodiksi, välillä olemme tehneet ilmankin välipalkkoja 30 sekunnin paikallaoloja. Ajallisesti taisi olla noin 15s palkka, 10s palkka, 20s palkka ja vapautus. :)

Reeniä, eläinlääkäriä, Ryypän kasvua.

Kevät on saapunut, SM-kisat peruuntuneet Jämillä ja nyt toivon minäkin sitten, että kaikki lumet sulaisivat pois ja pääsisimme hakuilemaan Ryhdin kanssa. Olemmekin tehneet vähän esineruudun alkeita. Aluksi oli ongelmana, että Ryhti ei tuonut esinettä minulle asti ja ei oikein tajunnut ideaa. Nyt on toinen ääni kellossa ja esineruutu on Ryhdistä maailman parasta. Esine etsitään aina innolla ja niin kauan, että se löytyy ja esine tuodaan aina minulle asti. Tässä alhaalla video meidän alkeistreeneistä :) Ryhti ilmeisesti potkaisee esinettä (mun hanskaa) jalallaan, koska ei heti huomaa sitä.

Ryhti on kasvanut kovasti ja sen kyllä huomaa jalkojen pituudessa. Otin siitä muutamia rakennekuvia ja muitakin kuvia. Trimmailin päästä vähän karvoja pois, koska siellä päälaella kasvoi kamala permanentti. Nyt se näyttää isolta pojalta, minun pikku Ryry <3 Painoa oli eilen aamulla 18,1kg ja tuosta korkeudesta en ole varma, koska karva on aika pitkää selässä. 54-56cm, ehkä. Ikää n.6½kk.

Leican kuulumisiin: Viime perjantaina olin unohtanut Ryhdin potkaluun lattialle työpäivän ajaksi ja leicahan oli siitä repinyt kaikki irtoavat osat ja pistänyt suuhunsa. Työpäivän jälkeen alkoi kova huoli, että onkohan sillä kohta suolitukos, koska en voinut tietää oliko Leica pureskellut palat kunnolla. No yö meni Leican osalta hyvin, mutta Ryhti sitten yrjöili nahkaluun palasia, kun äitilläni oli kuulemma sellaisen saanut. Ryhtihän ei tunnetusti jaksa kauhean hyvin mitään pureskella loppuun asti, joten se suhteellisen isoja paljoa oli niellyt menemään. Luu tuli sitten yön ainaka kahdessa oksennuksessa ulos sulamattomina paloina ja tietenkin MATOLLE, minnekkäs muuallekkaan. Ryhdistä en huolestunut, koska selvästi kaikki tuli ulos oksentamisesta. No kun lauantai aamu koitti, rupesi Leica oksentamaan, tuli ainoastaan mahanesteitä. Meni ehkä 5min ja taas tuli oksennus mahanesteiden kera ja molemmilla kerroilla tietenkin matolle... Leica kuitenkin vaikutti pirteältä ja suoli toimi normaalisti. Jätin aamuruuan antamatta varmuuden vuoksi. Illemmalla oksentelu jatkui äitini luona. Sunnuntaina muutama oksennus ja maanantaina soitin sitten eläinlääkäriin ja menimme käymään Univetissa. Mitään hätää eläinlääkärin mielestä ei ollut ja saimme paihoinvoinnin estolääkettä ja mahasuojalääkettä. Kaikki nyt kunnossa ja Leica taas voi hyvin :)

Leica eläinlääkärissä :)

kännykkäkuvia lenkiltä. :)

Viikon päästä sitten lähtö Savukoskelle!

Nakinlento