Tapahtumaa muutamalta viikolta

Ihan tässä muutamien viikkojen aikana ollaan keretty käymään kahdessa näyttelyssä ja kolmessa tokotreenissä, sekä tietenkin lenkkeilty ja nähty koirakavereita.

Leican lempilelu

Jos vaikka aloitetaan palveluskoirien erikoisnäyttellystä, joka järjestettiin 5.5. Helsingissä tuomarinkartanolla. Paikalle oli ilmoitettu 3 picardia: Leica, Remu (Taikurin Armoton) ja Charlie (Taikurin Charlie). (Charlie ja Remu ovat molemmat Leican setiä, mutta syntyneet eripentueista.). Kehään päästyämme meno oli hyvin villiä, koska Leica olisi halunnut vain juosta täysiä kehää ympäri. Onneksi tuomari oli ymmärtäväinen/kärsivällinen ja jaksoi odottaa, että sain Leican oikeasti ravaamaan. Esiintyminen ja tuomarin tutkittavana oleminen sujuikin kuin ammattilaiselta, siinä Leica vain uljaana tuijotti pellolla loikkivaa varista. Saimmekin sitten ERI:n ja SA:n. Menin Leican jälkeen heti esittämään Remua! Hieman harmittaa, koska en tuntenut koiraa, eikä koira minua, niiin en saanut siitä oikein mitään irti. Toki nätisti Remu esiintyi, mutta juoksemisesta ei tullut mitään, kun Remu haikaili omistajansa luokse. Arvostelusta tulikin sitten H tai EH (en ole varma, kun oli semmosta sähellystä), uskon että jonkun muun esittämänä olisi varmasti ironnut parempikin arvostelu valio urokselle. Charlie sai hylyn, kun haukahti tuomaria kohti.
   Pääsinkin heti takaisin Leican kanssa kehään hakemaan ROP- ja SERTI-ruusuketta!!Tuomari tuli vielä sanomaan arvostelun jälkeen, että Leica on todella lupaava uros ja että kannattaa olla ylpeä omistaja. :) Myös myöhemmin päivällä kaksi tuomaria kävi ihastelemassa Leicaa, kun odottelimme BIS-kehän alkamista 4 tuntia. 
 Pitkän odotuksen jälkeen pääsimme vihdoin BIS-kehään! Siellä Leica liikkui aivan mielettömän upeasti, sekä esiintyi, mutta kuten arvata saattaa, emme sijoittuneet. Tästä reissusta jäi silti hyvä fiilis, kun moni ihminen ja tuomari kehui Leican rakennetta sekä luonnetta. Ei voi olla kuin ylpeä! Tässä vielä arvostelu:


"11kk erittäin lupaava keskellä kehitystä. Vielä pentumaisesti liikkuva juniori uros. Erittäin hyvät ääriviivat, sopivat kulmaukset ja rodunomaiset mittasuhteet. Hyvä pää ja ilme, liikkuvaiset ja hyvin kannetut korvat. Riittävän tummat silmät. Erinomainen pigmentti. Toivoisin tiiviimmän purennan. Hyvä kaula ja ylälinja. Hyvin kannettu häntä. Tiiviit oikean muotoiset käpälät. Ikään nähden sopiva karvanpituus. Hyvä laatu karvassa" ERI SA JUK1 PU1 SERT ROP :) Tuomari Kärdi Market, Viro

Seuraavaksi olikin tiedossa Tampereen KV näyttely. Siellä olikin vain kaksi picardia: veljekset Leica ja Hukka. Hukka saapui omistajansa Nean kanssa meille jo näyttelyä edeltävänä iltana. Pojat eivät taaskaan ensimmäisenä yönä nukkuneet silmäystäkään. Mutta ehkä sen takia käyttäytyivät kerrankin kehässä kunnolla. Molemmat esiintyivät ja juoksivat hyvin yhdessä, sekä erikseen. Hukka sai EH:n ja Leica Erin. Sa:ta ei tällä kertaa saatu. Arvotelun jälkeen tuomari sanoi, että Leica on lupaava uros ja että löysyys, sekä lantion asento korjaantuu iän myötä. :) Tässä vielä arvostelu:

"Isokokoinen, keskivoimakas, hyvä pää ja ilme. Suora selkä, hieman lyhyt lantio, tasapainoiset kulmaukset. Hieman löysä edestä katsottuna, suora takaa katsotuna. Köyristää lanneosaa liikkuessa." ERI JUK1 :) tuomari  Tom Kankkonen

Leica ja Hukka

Näyttelyiden ohella olemme nähneet muutamia koirakavereita, ja reenaileet tokokurssilla. Ensimmäinen kertahan ei mennyt tokossa aivan putkeen, mutta seuraavat kerrat ovat menneet hieman lupaavammin. Aivan uutena asiana Leicalle on tullut hyppy. Rakensimmekin sen innottamana tokoesteen, jolla voidaan kotonakin harjoitella. Myös hehkutuksen aihetta on, että kaukokäskystä maahan meno onnistui kuin ammattilaiselta heti ekalla kerralla! Kuitenkin harjoittelemista on paljon kaikissa liikkeissä, joten tästä on hyvä jatkaa. :)

Muutama kuva tämän päivän takapihalla möllötyksestä. :)

Leican vauhdikas elämä

Kevät on lähtenyt vauhdilla liikkeelle ja olemme taas kerenneet tekemään vaikka mitä viimeisimmän päivityksen jälkeen.

Leican jalka tai siis varvas parani suunnitellusti, eikä onneksi tullut mitään takapakkia. Joten olemme päässeet taas normaali lenkkien äärelle. Uudet metsät ja maastot ovat antaneet hyvät mahdollisuudet lenkkeilyyn ja toimintaan. Tosin näin kevään tullen Leican nenäkin on ollut välillä hieman liiankin innokas. Kuitenkin tänään saimme hyvän ja positiivisen 1½ tunnin lenkin tehtyä metsässä ja voi sitä riemun määrää. Täytyy varmaan alkaa nyt taas reenaamaan paremmin tällaista yleiskäyttäytymistä, niin lenkeistä tulee aina näin positiivisia, sekä minulle, että Leicalle. :)

Kävimme tuossa huhtikuun lopussa Vaasan KV näyttelyssä, paikalla oli kuusi hullua teinipicardia: Leica, Hukka, Petteri, Puhti, Ruusa ja Prinsessa. Prinsessalla oli juoksut, joten Leican pää meni sekaisin entistä enemmän. Kehässä veljien kanssa Leica juoksi TODELLA HUONOSTI! Luultavasti Petteri muistutti liikaa Prinsessaa, koska sitä piti pälyillä juostessa jatkuvasti. Yksilöarvostelussa sen sijaan Leica toimi hyvin, oli paikoillaan arvostelun aikana, eikä välittänyt tuomarin tullessa luokse. Edes-takas juokseminenkin sujui hyvin yksinään. Mutta kilpailuluokassa taas juostiin huonosti, mutta kuitenkin hämmästyksekseni Leica sijoittui junnuluokan kolmanneksi. Lopputulos oli siis ERI JUK3. Kukaan pentueesta ei saanut SA:ta, koska tuomari katsoi kaikkien olevan vielä liian keskeneräisiä.

Tässä vielä arvostelu:

‎"Medium strong bones, very high on chest, correct behind angulations, corret bite, good parallel movement,

good hair quality"

Näyttely viikonlopun meillä vieraili Leican veli Hukka. Koirilla oli hauskaa koko ajan, vaikka omistajat meinasivatkin seota. Ensimäisen yön Leica ja Hukka ulisivat, piippasivat, vinkuivat toisilleen ja kukaan muu ei nukkunut silmäystäkään, paitsi Jonna... Onneksi toinen yö sujui mallikkaammin ja kaikki saivat nukkua. 

Seuraavana viikonloppuna olikin picardi tapaaminen Helsingin rajasaaren koirapuistossa! Paikalla oli 5 picardia: 

-Alpha Natura Boulette "Kerttu"

-Foret Obscure Unificateur "Jedi"

-Taikurin Aramis "Sparrow"

-Lieskakintun Rusalkai "Hukka"

-Lieskakintun Rytmihäiriö "Leica"

Tapaaminen meni positiivisesti kaikin puolin. Jedi on uusi ihanne picardini, koska se yksinkertaisesti oli niin UPEA!

Leica ja Jedi

Jedi

Aloitimme samana viikonloppuna tokon alkeiskurssin. Leica käyttäytyi koko kurssin todella nolosti:

oli rauhaton, haukkui, ei ottanut OLLENKAAN kontaktia, teki kaikkea muuta kuin mitä piti.. Toisin sanoen suunta ei voi olla kuin ylöspäin. Onneksi lopussa sain vähän herätettyä Leican huomiota itseeni, lelun avulla. Ja tekipä se kai 2 asiaa käskystä. Ehkä seuraava kerta menee paremmin, jos vaikka tajuaisi, että niitä toisia koiria ei oikeasti pääse moikkaamaan.Myös viereisellä kentällä olleet agitreenit häiritsivät Leican keskittymistä. Tämä on todellakin hyvää häiriöharjoitusta Leicalle. Taas huomasi, kuinka tärkeää on myös opetella ryhmässä, koska osaahan Leica yleensä perusasiat yksin.

Tässä vielä muunneltua suunnitelmaa näyttelyiden osalta (tummennettuihin Leica on jo ilmoitettu):

Palveluskoirien er. Helsinki 5.5.

Tampere KV 12.5.

Kotka KV 16.6. (vielä mietinnän alla)

Pori KV 28.7.

Nokia ryhmä 4.8.
Porvoo 9.9.
Helsinki KV 8.-9.12.

Muita suunnitelmia, mitä voisi tässä treenailla:

juoksulenkkejä vapaana

pyörälenkkejä vapaana

jälkitreenejä

yleistä koulutusta

tokoa

Kaikkea uutta ja ihmeellistä

kuva otettu 28.1.

Ensimmäisenä voin hehkuttaa, että Leicalle on vihdoin löytynyt sopiva ruoka, joka mahallekin sopii. Tämä on melkein sama kuin edellinen, mutta vähän niinkun "kakkoslaatua", eli Acana :) Kaura ilmeisesti laittoi nyt Leican mahan sitten toimimaan oikein ja muutenkin näyttää hyvin voivan. Eli enpä lähde vaihtamaan, paitsi samasta merkistä kesäkuussa aikuisruokaan. Tällä hetkellä siis syö Large puppya. Aikuisruuaksi mietin sport & agility mallia, mutta pitää vielä vertailla :)

Sitten toinen kiva asia on, että Tampereelle nyt muutti Leican velipuoli Kurt (Du Domaine De Saint Paul Kurt). Kyseinen pentu tuli vielä työkaverilleni, joten pystymme jakamaan kokemuksiamme ja muita iloja lähes päivittäin. Kurt on kolme kertaa käynyt moikkaamassa Leicaa, hauskaa on koirilla ollut ja vähän omistajillakin.. Täytyy vaan odotella, että Kurt kasvaa, niin pääsevät kunnolla ulos leikkimään :) Myös yhdellä kerralla mukana riennoissa oli Kurtin veli Dio (Du Domaine De Saint Paul Konsta, en ole nyt ihan varma oliko se Konsta viralliseltanimeltään..). Diokin oikein mahtava tapaus!

Kurt 12 viikkoa

Nyt olemme hoitamassa isäni koiria; Fabia ja Kaapoa, isäni asunnossa. Koirat ovat yllättävän hyvin sopeutuneet toisiinsa, vaikka Kaapo ja Fabi eivät erityisesti välitäkkään Leicasta. Sen verran Leicastakin voi olla ylpeä, että se osaa kulkea remmissä nätisti muiden koirien kanssa. Eli kolmen koiran lenkitys yksinkin on sujunut vaivattomasti. Ainoa takapakki on tullut siinä, että Leicalla meni isäni pihasta orapihlajanpiikki tassuun :( Nyt on poika saanut lepäillä oikein olan takaa, että tassu pääsisi kunnolla paranemaan. Seuraavalla viikolla toivottavasti voi Leicakin päästä metsään riehumaan. Energiaa ja halua riehumiseen olisi ollut jo viikon verran... Mutta onneksi tassu näyttää jo hyvältä.

Leica ja Fabi väsyneitä

Leica piikin poiston jälkeen :(

Suuria suunnitelmia tulevaisuudelle on myös tehty Leican pään menoksi! :D Olen nyt löytänyt 2 potentiaalista tokon alkeiskurssia, joista toiseen sitten varmaan ilmottaudumme. Pääsemme taas pitkästä aikaa oikeasti reenaamaan. Canicross yms vetojutut ovat myös kehittyneet mielessä. Niitä päästään sitten ekan kerran kokeilemaan harjoitus mielessä kesällä ja paremmin reenaillaan loppuvuodesta. :) Hiihtoa Leica pääsi kokeilemaan, mutta juoksi vain vapaana.

Kolmeen näyttelyynkin Leica on nyt ilmoitettu:
Vaasa KV 14.4.
Palveluskoirien er. Helsinki 5.5.
Tampere KV 12.5.

ja luultavasti näissä myös voi törmätä Leicaan:
Kotka KV 16.6.
Nokia ryhmä 4.8.
Porvoo 9.9.
Helsinki KV 8.-9.12.

Ja muutimme tuossa Tampereen Atalaan! Rivarissa siis asustelemma ja Leicalla on oma kiva piha käytössään.

Eipä tässä muuta, joskus myöhemmin sitten uudempia kuvia.

Leica 7kk

On tapahtunut kaikkea kivaa ja vähemmän kivaa. Ensin vaikka kivat uutiset:

Käytiin Leican kanssa Lohjan pentunäyttelyissä 7.1., siellä oli picardikehässä ihastuttamassa myös Hukka-veli! Veljesten tapaaminen ennen kehää oli mitä iloisin, koitettiin painia ja halailla.Kuitenkin piti ottaa iisisti, ettei ihan mene ylikierroksille. Kehässä sitten mentiin vähän niin ja näin. Kumpaakaan ei oikein itse esiintyminen kiinnostanut, vaan se missä veli on. Leica kyllä antoi katsoa hyvin hampaat, tutkia ja juoksikin hienosti YKSIN. Kunnes sitten mentiin paras uros kehään, jossa tämä juokseminen piti suorittaa yhdessä. Alussa näytti menevän ihan hyvin, kunnes Leica pääsi minulta vapaaksi ja juoksi Hukan luokse :D Onneksi tuomari oli huumorintajuinen ja vain nauroi tapahtuneelle. Lopulta tuomari puntaroi Leican ROP:ksi, vaikka järjestettiinkin ylimääräinen esitys..  Ryhmäkehässä ei yllätysyllätys sijoituttu.

Leica kehässä

Yritti edustaa

Hukka ja Leica kuuntelee tuomaria

Liitoa

Tässä arvostelu (tuomari Marianne Holm):

"Ilmava ja kapea, jolla kokoon sopiva luusto. Erinomainen pää ja ilme, hyvä kaula. Erinomaiset raajat, joskin hieman luiseva lantio. Liikkuu vaivatta. Hyvä karva. Erinomainen itsevarma avoin käytös." PU-1, KP, ROP 


Seuraavana päivä käytiin katsomassa Ukkoa ja Pontusta Rämsöön kauniissa talvimaisemassa. Leica oli enemmän kuin innoissaan, päästessään poikien kanssa leikkimään. Vaikkakin Ukon kynsivamma vähän estikin riehumista. Tässä hieman kuvia peltomaisemista:

Kaikki kolme: Pontus, Leica ja Ukko

JEEE

Lujaa

Ukko ja Leica

Täältä mää tuun!

Pontus ja Leica

Sitten niihin huonoimpiin uutisiin, jotka ovat jo kääntyneet parempaan päin. Elikkäs Leica oli ma-su välisenä yönä hyvin rauhaton, ja hieman oli mahakin sekaisin. Aamulla kuitenkin käytös meni oudommaksi entisestään: Leica vain seisoi sängyn vieressä pää alhaalla ja oli levoton. Ajattelin, että ehkä se haluaa ulos. Ulkona kuitenkin Leicaa ei kiinnostanut mikään, joten piti kääntyä jo muutaman metrin jälkeen takaisin. Leica vain makasi ja vaihtoi paikkaa. Mittasin kuumeen ja kuumettahan sillä oli 39,6 astetta. Soitin hetken mietittyäni eläinlääkärille ja sain onneksi ajan muutaman tunnin päähän. Sitä ennen Leica oksensi kaksi kertaa ja näytti hyvin surkealta, koska mahalaukku oli aivan tyhjä. 

  Eläinlääkärissä mitattiin kuume uudestaan ja se oli 39,8. Leicalle tehtiin verikokeita, mutta kaikki arvot olivat testin perusteella normaalit. Nesteytystä laitettiin vielä niskaan ja kuumetta alentavaa kipulääkettä. Nyt Leica voi jo oikein mainiosti ja on omaitsensä. Muutama päivä pitäisi vielä ottaa rauhallisesti, vaikka Leica ei taida ymmärtää sitä. Onneksi kaikki kääntyi parhain päin!

Leica sai nesteytystä niskaan, pieni kameli :(

Joulua hyvää

Oon taas ailahtelevasti jättänyt kirjoittamatta tänne..

6½kk

Leicalle kuuluu ihan hyvää, pieni murrosiän poikanen sillä taitaa olla, kun välillä pitää kiukutella ja kokeilla kaikenlaisia juttuja. Mutta myös kehitystä on tapahtunut, remmissä veto on oikeastaan kokonaan poissa, paitsi ehkä jos toisen koiran kanssa menisimme samaa matkaa. Siitä silti suuri plussa Leicalle! Oppiminen on myös taas kivaa ja asioiden tekeminen pyynnöstä. Erityisesti maahan meno tuntuu olevan Leican mielestä hienoin juttu. Naksutin on varmasti osa syy ja tietysti iän tuoma minimaalinen keskittymiskyvyn kasvu. Naksutin on ainakin sen verran ehdollistanut, että kun kameralla kuvasin ja siitä kuuluu kuvaa ottaessa aika samanlainen ääni kuin naksuttimesta, menee Leica maahan ja alkaa odottamaan namia :D Hassu poika.

Leica kantaa kapulaa jo aika hyvin

perhekuva

En nyt jaksa kirjoittaa muuta, joten HYVÄÄ JOULUA!

Leica oli yökylässä

argh kirjotin jo kerran pitkän teksin, mutta nyt tää sekos...

Mutta koitetaan uudestaan. Leica oli siis hoidossa pe-su äitini luona. En tiedä kummalla oli suurempi eroahdistus, mutta molemmille teki hyvää erossa oleminen. Leica oli käyttäytynyt hieman vaihtelevasti.. Ensimmäisenä yönä oli ollut ikävä, se ilmentyi piippailuna, haukkumisena ja pyörimisellä. Lauantaina Leica oli kai ihan hyvin, mitä nyt hieman yrittänyt järsiä paikkoja (mitä kotona ei kylläkään oikeastaan tee). Remmissä kulkeminenkin oli ollut ajoittain riekkummista. Selvää rajojen kokeila, kun ei ollut minua tai Jonnaa paikalla. Toinen yö oli mennyt paremmin, varmaan silmiä jo hieman painanut nukkumattomuus. Sunnuntaina koitti jälleen näkeminen ja oli se molemmin puolista riemua. Leica vain haukahteli kimeästi ja piippaili innoissaan, paljon sateli myös pusuja. Loppu päivän se seurasikin meit, ettei vaan joutuisi eroon. Taitaa Leica sittenkin rakastaa minua :D
Kiitos vielä paljon äidille ja Lassille hyvästä hoidosta, sekä Leican kestämisestä.

Väsynyt koira rankan viikonlopun jälkeen

Iltapäivällä käytiin sitten moikkaamassa kaveriani ja hänen miestään. Pääsi Leica taas leikkimään Ukon ja Pontuksen kanssa. Välillä taisi Leica hieman säikähtää bulldog-leikkimistä, mutta lopussa jo itsekin juoksenteli Ukkoa päin. Leikkimisen jälkeen olikin palkintona meille märkä koira, joka haisi mädäntyneeltä kalalta, nam.

Leican hieno heijastinliivi :)

Asiasta toiseen: Huomasimme Jonnan kanssa perjantaina, että Leica on oppinut juoksemaan! Se käytti kaikkia jalkojaan koko pituudeltaan ja juoksi menemään hurjaa vauhtia. Löytyy siis meidänkin picardiilistä vauhtia, vaikka välilllä jo tuntui, että se on vain kömpelö koipeliini. Nyt kasvu on varmaan hidastunut ja jalat pysyvät vauhdissa mukana.

Hmmm mitäs muuta.. Niin suunnittelin hieman seuraavaa vuotta alustavasti! Tässä siis suunnitelmia

Näyttelyt:

• 7.1. Lohja pentunäyttely
• 9.4. Lappeenranta (ehkä)
• 14.4. Vaasa KV (jos sisaruksia tulossa)
• 5.5. Helsinki er.
• 12.5. Tampere KV
• 4.8. Nokia ryhmänäyttely
• 8.-9.12. Helsinki KV; HeW-12 ja V-12

Harrastaminen:

• Canicross (aloittaminen/kokeilu kesällä)
• Koirapyöräily (kokeilu loppukesästä)
• Koirahiihto (Jonna kokeilee varmaan alkutalvesta hitaalla vahdilla, loppuvuodesta sitten parempaa hiihtelyä)
• Toko (ALO-luokan liikkeiden treenaamista ja ehkä muutamalla kurssilla käymistä)
• Jälki (kokeillaan keväällä, kun lumet ovat sulaneet)
• Haku ehkä (jos riittää innostus ja aika)

Tosiaan kaikki suunnitelmia, katsotaan sitten mihin Leica innostuu. Noita juoksu-, pyöräily- ja hiihtolajeja kokeillaan vasta kun Leica on kunnolla kehittynyt, ettei tule liikaa rasitusta. Hiihtämistä koitetaan jo alkutalvesta, mutta ilman vetoa ja hitaalla vauhdilla, eli lähinnä että Leica tottuu meidän hiihtämiseen. Sitten loppuvuodesta 2012 ehkä paremmin hiihtoharjoittelua.