Metsässä lenkkeily avartaa!

En ole ikinä pitänyt lenkkeilystä ilman koiria, minusta se on "turhaa" ja tylsää. Leican tultua, lenkkeilyintoni palasi. Aloin heti lenkkeilemään metsissä ja siitä tuli joka päiväinen rutiini. Pentuna (3-10kk) Leican lenkkeily oikeastaan tapahtui 90%:sti vapaana, vain siirtymät metsiin tehtiin remmissä. Aluksi tietenkään lenkit eivät olleet pitkiä, oikeastaan enemmän Leican vapaata juoksentelua, tutkiskelua ja touhuamista metsissä. Nopeasti huomasi, kuinka Leican liikkuminen vaikeissakin paikoissa kehittyi.

 Kuvissa Leica on 3kk, 9.9.2011

Olen aina ollut eräilijä ja utelias tutkimaan uusia polkuja. En jaksa tehdä aina samoja lenkkejä, vaan tarvitsen vaihtelua. Siksi usein lenkit saattavat venyä suunniteltua pidemmiksi, kun olen taas löytänyt uuden mielenkiintoisen näköisen polun. Aamulenkkimme keskipituus on tällä hetkellä 7-15km ja suurimmaksi osaksi tulee mentyä metsäpoluilla. Metsässä kulkiessa oppii paljon tutkiskelemaan ympäristöään ja huomaamaan eläinten jälkiä. Välillä jotkut ihmettelevät, että miten me olemme törmänneet Leican kanssa niin moniin eri eläinlajeihin. Vastaus on aika yksinkertainen, olemme lähteneet eräilemään polkujen ulkopuolelle, sekä harvemmin kävellyille poluille. Myös Leican tarkka nenä on johdattanut meidät luonnoneläinten luokse.

Sääksjärvi 1/2012

Leican kohtaamisia luonnoneläinten kanssa:
Eläinten kohtaamisissa mm. Leica on meinannut varastaa kanahaukan saaliin (iso kanalintu), on juostu muutamia kertoja hirvien perässä (pisimmillään 3h), peuroja seissyt aivan nenän edessä (luulin niitä aluksi greyhoundeiksi), lintu on lentänyt Leicaa päin jne. Näitä kohtaamisia on paljon ja varmasti tulee lisää ajan myötä. Nykyään Leica lenkkeilee suurimmaksi osaksi kiinni, koska riistavietti on sen verran voimakas.

 kuvat 29.11.2011, Leica melkein 6kk.

Seitseminen 6/2012

Havaintoja eläimistä
Olen törmännyt peuran jälkiin ja jätöksiin useamman kerran. Tietenkin tulee nähtyä melkein joka päivä oravia ja rusakoita. Kanalinnut ovat myös tällä alueella perusarkea. Hirven mylvintää olemme kuulleet ja nähneet luultavasti nuoren karhun jälkiä. Korppeja asustaa myös lähistöllä.

Kuvat Savukoskelta 9/2012

Voin olla vain onnellinen näin monipuolisista lenkkeilymaastoista. Olen oppinut paljon luonnosta ja nähnyt hienoja metsien eläimiä, vaikka välillä onkin vähän jännittänyt.. Myös hyviä marjastuspaikkoja on löydetty (hilloja, mustikoita, puolukoita..)

Vaskivesi 8/2013

Tässä listaa mitä kaikkea on tullut meidän lenkkeily/eräily reissuilla vastaan:

Savukoski 9/2012

• oravia
• metsäjäniksiä ja rusakoita
• peuroja (Pirkkala)
• hirviä (Atala, Kangasala)
• kana- ja hiirihaukkoja (Kangasala, Pirkkala)
• korppeja (Kangasala)
• kanalintuja (Atala, Kangasala)
• monen laisia eri pikkulintuja ja tikkoja
• kanadanhanhia (Pirkkala)
• kurkia (Pirkkala)
• joutsenia
• pöllö (Pirkkala)
• poroja (Savukoski, Pyhä)

Omistajan treenausta kisoja varten ja myös Leican treenipäiväkirjaa

Ajattelin hieman esitellä millaista on mun valmistautuminen tuleviin canicross kisoihin, sekä Leicankin treenipäivää julki. Olen luonut omat ja Leican treenisuunnitelmat: lehtien, kurssien, kirjojen, nettikirjoitusten ja asiantuntevampien ihmisten tietojen pohjalta. :) Varsinkin Leican treenisuunnitelmassa on aika paljon joutunut kyselemään ja lukemaan neuvoja. Onneksi talvella oltiin Leican kanssa valjakkohiihtoleirillä, jossa saatiin kokeneilta pitkänlinjan harrastajilta vinkkejä. Olen nyt soveltanut kaikkia oppeja ja kuulostelen itseäni, sekä Leicaa treenimäärän osalta ja sen mukaan sitten muokataan treenejä ja määriä. Ja Leicalle on tarkoitus pitää määrät kohtuullisena, kun käytännössä noi spurttipäivätkin on sille vaan hauskaa ajan vietettä leikkimielessä.

Tässä mun viimeviikon tehdyt treenit:
tiistai
-Canicross 1000m+400m
keskiviikko
-spurttailuja
torstai
-Canicross 1220m+600m
perjantai
-Pitkä metsälenkki (reippaasti kävellen/juosten) osittain umpimetsässä
sunnuntai
-kahvakuulatreeni (vatsa ja kädet)
Näiden lisäksi tietenkin joka aamu kävin reilun kävelylenkin Leican kanssa (1-2h).

Leican viimeviikon treenausta normilenkkien lisäksi:
maanantai
-lepopäivä
tiistai
-canicross 1000m+400m
keskiviikko
-45 minuuttia räjähtäviä lähtöjä vapaana
torstai
-canicross 1220m+600m
perjantai
lepopäivä
lauantai 
-vapaana juoksemista pellolla koirakaverin kanssa (sekä karkaaminen jäniksen perään.. tämä ei ollut suunniteltua :D)
sunnuntai
lepopäivä

Leican normilenkithän koostuvat kahdesta pitkästä lenkistä. Usein minä menen aamulla Leican kanssa 1-2h ja suurimmaksi osaksi metsässä tai metsäpoluilla. Jonna tekee sitten iltalenkin, joka on myös 1-2h. :) Lepopäiviä on 2-3 viikossa, jolloin tehdään normaaleja remmilenkkejä.

Tämän viikon suunnitelma minulle:
(Tällä viikolla olen sairaslomalla yläselän takia, mutta se ei haittaa onneksi juoksemista.)
maanantai
-pyörälenkki 9,8km vaihtelevilla temmoilla (suoritettu jo)
tiistai
-canicross 1000m+500m+500m
keskiviikko
-vatsatreeni
torstai
-canicross 1200m+1000m+(400m pyörällä)
perjantai
-kevyt hölkkälenkki
lauantai 
lepopäivä
sunnuntai
-canicross/pyöräily

Leican suunnitelma tälle viikolle:
maanantai
-pyörälenkki 9,8km vaihtelevilla temmoilla (suoritettu jo)
tiistai
-canicross 1000m+500m+500
keskiviikko
-lepopäivä
torstai
-canicross 1200m+1000m+(400m pyörällä)
lauantai 
lepopäivä ja vapaana juoksemista
sunnuntai
-canicross/pyöräily

Juoksija

Mitään kovin kummallista ei ole tapahtunut. Kaksi canicrosstreeniä tehtiin tällä viikolla, Leicalla varsinkin onnistui viimeisin veto torstaina! Torstain vetäminen oli aika eriluokkaa kuin kahden sitä edeltävän. Jäi hyvä mieli ja tästä on hyvä jatkaa. Oli myös hyvä huomata, että oma kuntoni on kasvanut, JES! Matkaa torstaina taittui 1,2km ja pienen tauon jälkeen 600 metriä lisää. Keskinopeus 15-16km/h. Saimme tehtyä kaksi ohitustakin, toinen oli perus hölkkäilijä ja toinen koiran lenkittäjä, molemmat ohitukset menivät täydellisesti! Ehkä kolmannenkin kerran olisi voinut vielä tehdä, mutta valot sammui kello 23 juoksupaikalta ja sen jälkeen tuli aikas pimeää..

voittajat vedon jälkeen tiistaina!

Keskiviikkona käytiin aamusta Leican kanssa juoksemassa isäni takapihalla. Kaapo papparainenkin innostui ottamaan muutaman juoksupyrähdyksen, mikä on hyvin erikoista Leican aikana!

Komea Kaapo <3

Leica tykkäsi, kun Kaapokin juoksi :)

                           K:"Ihanaa olla rauhassa"               K:"Eiii, aina toi partanaama pilaa kaiken!"

Harvinainen yhteiskuva Leicasta ja Kaaposta :D

Tässä lopuksi vielä kuva auton koiraveräjästä. Leica ennen seisoi kaikki matkat ja aiheutti itselleen selkäjumeja. Nyt väliseinän myötä matkat taittuvat istuen tai maaten ja Leicalla on yhä hyvin tilaa matkustaa. :)

Ihania hetkiä ja vähän huonompia uutisia.

Viikonloppu meni mitä mainioiten! Käytiin Tampereen ryhmänäyttelyssä, jossa Leicalla oli super kivaa. Kehä käyttäytymisessä on parannettavaa, mutta ainakin Leicalla oli kivaa. Tuomari tuli lepertelemään Leican naaman eteen ilmeisesti Saksaa tai jotain sen kuuloista kieltä, Leicalla heilui häntä, oli iloinen ja nätisti tuomarin käsittelyn alla. Tuomari sanoi heti ensimmäisenä englanniksi, että tietää tämän rodun kehittyvän hitaasti ja sanoi, että Leica tarvitsee vielä aikaa. Seuraavaksi oli aika sitten juosta, se oli vähäntäänkin taas mielenkiintoista. Leican hieman innokas mielentila kehäjuoksemiseen oli vähän liikaa. Ravasi kyllä hyvin aina välillä, mutta osittain laittoi laukaksi, hyppi ja sitten alkoi haukkumaan. Tuomari purskahti nauruun ja lepereteli Leicalle lisää. Tuomari antoi ERI:n ja piti ainakin minuutin hiljaisuuden, kun mietti antaako SA:n. Päätyi kuitenkin siihen, että antaa Leican vielä kehittyä. Kehätoimitsija tuli vielä sanomaan, että tuomari tykkäsi todella paljon Leicasta, mutta vielä tarvitsee aikaa ja neljä vuotiaana on varmasti täydellisen valmis. :) Jäi todella hyvä mieli näyttelystä ja tuomarista, hyvä ja roduntunteva, mukava ja käsitteli koiraa hyvin!

"Jeee, kyhnään ja nojailen suhun!"

"...ihanaa tää nojaaminen!"

M: "Nyt Leica hetki paikoillaan"
L: "YH tyhmää olla paikoillaan!"

"Kai tässä sit pitää olla paikoillaan"

"Jeee siistiä juosta, wufhau"

Tuomari repeltelee Leicalle, Leica tykkää. :)

"ihanaa, kun halailet mua"

Tässä arvostelu:

tuomari Monica Blaha, Itävalta

"Exc. type, lovely head, good pigment. Exc. earset, good topline & tailset. Needs time to mature. Enough rib cage. Very well angulated. Coat not finished. Moves sound." AVO ERI-1

Hyvä Leica <3

Ja nyt kun arvotelu päättyi, niin voi seistä hyvin.. :)

Sunnuntaina käytiin sitten canicrossaamassa. Juostiin kilmotrin matka kahdessa osassa, 20 sekunnin tauko välissä. Leica juoksi hyvin ja olin yllättynyt omasta jaksamisestani. Tämä kerta oli kokeilu kerta omalle ja Leican kunnolle, sekä uudelle vetonarulle. Lopussa kokeiltiin viellä kolme lyhyttä pyöräveto pätkää, Leica veti hyvin eikä välittänyt pyörästä ollenkaan. Meillä on nyt treeni kausi päällä ja koitetaan käydä vetämässä viikossa 2-3 kertaa, sekä hölkkäillä ja muuta mukavaa. :) Itse juoksin viikko sitten testi mielessä 400 metriä, aika oli 1min 22 s. En tiedä oliko hyvä aika, mutta ainakin juoksin maaliin asti. :D

Tänään aamulla sitten  käytiin silmäpeilauksessa. Itse olin kohtuullisen normaalilla mielellä, koska normaalisti jännitän kauheesti tällaisia virallisia juttuja, jos löytyy jotain. Leica puolestaan jännittää nykyään paljon eläinlääkäreissä, antaa silti lääkäreiden tutkia mutkitta ja on nätisti paikoillaan, eikä pyristele pois tai vastaava. Reipas Leica <3 

  Silmien peilaus aloitettiin. Huomasin heti lääkäristä, että kaikki ei ole nyt normaalisti. Koska ensin lääkäri katsoi toista silmää ja sitten toista, sen jälkeen kysyi, että oliko Leica kaksi. Sydän hyppäsi heti kurkkuun, että nyt kaikki ei ole kunnossa. Silmistä löytyi muutoksia, jonkin laisia länttejä silmäpohjasta. Lääkäri epäili suhteellisen harvinaista sairautta, retinopatiaa. Tästä ei vielä tiedä onko kyseessä retinopatia, koska Leicaa ei oltu peilattu ennen. Läiskät saattavat kuulemma johtua myös jostain tulehduksesta. Seuraavalla käynnillä saa tietoa enemmän mikä voisi olla kyseessä, onko läiskät laajentuneet, pysyneet samana vai arpeutuneet. Vuoden sisällä käydään seuranta käynnillä. Lääkäri sanoi, että tänä aikana ei kannata käyttää Leicaa jalostukseen, koska ei tiedä varmaksi mikä on. Mutta itseäni ei haittaa vaikka Leicaa ei koskaan voisi jalostukseen käyttää, vaikka yksi jalostus kysely onkin tullut Amerikasta. Eniten toivon, että ei olisi mitään vakavaa ja Leican näkö ei lähtisi huononemaan. Nyt pidetään peukut pystyssä. Silmät peilasi Sanna Elfving.

"OOO, ihana tyttökoira!"

Treenaamista

Vihdoin ilmat ovat viilentyneet hiukan ja ollaan voitu aloittaa aktiivisemmin treenit tulevaa canicross kautta varten. Yksi varsinainen canicrosstreeni vasta takana, mutta ollaan käyty nyt pyöräilemässä erilaisilla temmoilla. Varmaan paremmin treenit saadaan vielä käyntiin, kun saan käsiini uudet valjaat Leicalle. Pitäisi myös löytää aktiivisempia treenikavereita, kun omat työaikatauluni eivät usein sovi muiden menoihin ja töihin.

  Suunnitteilla tulevalle canicrosskaudelle olisi kahdet kisat, lokakuussa Kuopiossa ja Jämijärvellä. En ole vielä varma osallistutaanko Kuopiossa harrastajasarjaan vai viralliseen, saa nähdä. Onneksi noihin ei tarvitse ilmoittautua niin aikaisin kuin näyttelyihin, jää siis pohdinta-aikaa.

Meidän nuo katsekontakti treenit on jäänyt YLLÄTYSYLLÄTYS vähemmälle. Mutta ollaan silti treenailtu sisällä, sekä vähän häiriössä. Häiriötreeni meni aluksi hyvin, mutta häiriö kasvoi yhtäkkiä liian suureksi (kun joukko päiväkotilaisia marssi puskien takaa samalle kentälle.), lopetettiin treenit sitten silloin siihen. Ollaan nyt sisällä harjoiteltu vähän lisää ja täällä katsekontakti menee jo todella hyvin. Parannusta kontaktissa huomaa siinä, kun esim lenkillä Leica ottaa helpommin itsenäisesti kontaktia ja lähtee tekemään omaehtoista seurausta namien toivossa.

  Alettiin harjoittelemaan hieman myös uudestaan kapulan kantamista tai no edes sen ottamista suuhun. Pentuna saatiin kapulatreenit hyvin alulle, mutta sen treenaus sitten jäikin jostain tietämättömästä syystä. Nyt ollaan naksuteltu ja Leica ottaa kapulan taas ihan hyvin suuhun. Pitää alkaa pikkuhiljaa koittaaa saada pidemmiksi pätkiksi kapulan kantoaikaa.

kuvassa Leica 6kk, 12/2011

Maanantaina Leicalla on hieroja ja viikon päästä Tampereen ryhmänäyttely, ah niin ihanan lähellä! Kaikki Leican kuvat ovat parinviikon takaa mökkireissulta, paitsi se missä Leicalla on kapula. :D

Lopuksi vielä mainittakoon, että perheeseen saapui uusi jäsen: Neme-pupu. Neme tuli Taaperolle kaveriksi, kun Nuusku siirtyi vihreämmille niityille. Luonteeltaan Neme on hyvin sosiaalinen ja reipas palleroinen, tulee hyvin toimeen Taaperon kanssa. :)

Haaste: kontakti

En ole yleensä mikään haasteihminen, mutta nyt ajattelin ottaa haasteen vastaan, koska siitä ei ainakaan haittaa ole! Haasteena siis katsekontaktin treenaus ja haasteen antaja: http://ssamperi.blogspot.fi/2013/08/aikamoinen-saihkysilma.html

Haasteessa on tarkoituksena hajoitella kontaktia 63 minuuttia viikossa, elikkäs 3 keraa päivässä, kolmessa osassa, minuutti kerrallaan, yhteensä siis 9 min päivässä. :)

Leicaakin kiinnostaa

Leican lähtöasetelmahan on kontaktin osalta hyvin epämääräinen, välillä on hyvä kontakti ja välillä kontaktia ei ole ollenkaan. Häiriö on meille suurin haaste ja ehkä sitä saataisiin korjattua nyt muutaman viikon reenillä vähän ja tietenkin jatkamme kontakti harjoittelua sen jälkeenkin.

Aloitimme heti haasteen! Virheitä tuli ohjaajalle aika monta, mutta onneksi itse näin jälkikäteen tiedostin ne.

1€ naksutin  Biltemasta :D kun vanha 6€ meni rikki..

Otan seuraavalla kerralla eri namitaskun!

Tästä pilkottiin pienempiä paljoa nameja.

Hieno ajastin..

1.treeni:
-pilko nameja
-ota naksutin
-ota kello
-sekä tietenkin Leica

Menin seisomaan olohuoneen lattialle Leican eteen.. Leica huomasi: "haa, sillä on naksutin, nyt siis tehdään jotain". Ensimmäinen katsekonttakti tuli varmaan 2 sekunnin sisään eteen seisomisesta, naksautus, palkkaus ja kello päälle. Seuraava kontakti tuli nopeasti uudestaan, sekä kolmas, neljäs ja viides jne. Jossain vaiheessa Leica alkoi kuitenkin tuijottamaan namitaskua, kuitenkin hetken päästä tuli katse, naksutus ja palkka, kontaktin otto jatkui sen jälkeen hyvin. Minuutti kulunut ja ensimäinen reeni meni hyvin. Ainoa, että menin sekaisin laskuissani, eikä nyt ole mitään hajua monta katsetta tuli, mutta ainakin yli 10, saattoi olla lähemmäs 20...
   Pieni tauko ja sama uudestaan. Toisella kerralla ensimmäinen katse tuli nopeasti ja seuraavakin, sitten taas tuli namitaskun tuijotusta, katse, naksautus, palkkaus ja taas pitkä namitaskun tuijotus. Tämän jälkeen alkoi taas intensiivisempi katsetuokio ja reeni loppui hyvin. Menin taas sekaisin laskuissani, koska aloin miettimään kesken reenin namitaskun tuijotusta.  No tuli niitä kontakteja tälläkin kertaa reilusti yli 10. Sitten taas pieni tauko ja viimeisin minuutin aloitus.
   Viimeinen kerta oli kaikista koomisin:
Menin seisomaan Leican eteen, ensimmäinen katse tuli ja kello päälle. Katseen tarjoaminen oli tällä kerralla runsasta, mutta mitä tekee palkkaaja: ON HIDAS. En kerennyt naksuttelemaan ja antamaan nameja samaan tahtiin, kun katsetta tarjottiin. Mentiin varmasti yli 20:nen, mutta menin taaskin laskuissa sekaisin, kun säädin namin antamisen ja naksutelun kanssa. Jossain vaiheessa aloin miettimään, miksi se kello ei jo piippaa, että minelestäni minuutti on jo kulunut.. no kello ei ollut mennytkään päälle... Lopetettiin sitten harjoitus. Onneksi molemille jäi kuitenkin hyvä mieli reeneistä. :) Hetken päästä menen katsomaan kännykkääni, kun se oli jäänyt lattialle, Leica oli laittanu minuuttiajastimen päälle :D Leica selvästi olisi halunnut jäädä jatkamaan reenejä.

nyt väsyttää

Tälläistä tällä kertaa, illalla sitten uudestaan. Täytyy tsempata palkkaamisen kanssa ja vaihtaa namitasku johonkin parempaan, josta namit saa varmasti nopeasti. :) Pitää nyt koittaa päivitellä muutaman päivän välein edistymistä.

Hiljaisuuden jälkeen..

Kerrankin voin sanoa, että nyt kirjoittamattomuuteen on ollut syy, muutimme 300 metrin päähän vanhasta asunnosta, elikkäs muuton piikkiin. Tällä hetkellä asutaan luhtitalossa, 2h+k+s ja oma piha tai oikeastaan olohuone ja keittiö ovat samassa tilassa. (Pahoittelen kännykkäkuvia, en ole vielä asentanut pöytäkonetta uuteen asuntoomme.)

Mutta siirrytäämpä kuulumisiin, pienoinen reenikausi on alkanut minulla, Jonnalla ja Leicalla. Olen itse lähinnä pyöräillyt ja eräillyt pitkiä 2 tunnin lenkkejä suossa, sekä metsissä. Kahvakuulailua on myös tullut harrasteltua, sekä leuanvetoja. Jonna puolestaan on enemmän keskittynyt juoksemiseen, maratoonin treenaus mielessä. Leica on ollut mukana viileinä iltoina Jonnan juoksulenkeillä, ollaan uitu ja käytiin tekemässä ylämäkitreeni (kerrankin oli alle 15 astetta lämmintä.). Tavoitteena Leicalla on selkälihasten vahvistaminen, sekä yleiskunnon nostoa.

Tällä hetkellä tavoitteena minulla on juoksukunnon nostaminen, ei vaan meinaa kiinnostaa lenkille lähtö. Onneksi sentään olen edes pyöräillyt, tavoitteena olisi viikossa pyöräillä vähintään 90km. Tämä matka taittuu helposti pyöräilemällä töihin ja takaisin kolme kertaa viikossa.

Kävimme möys ylivieskan näyttelyssä, jossa Leica oli kehän arvostelussa toisiksi viimeinen. Oli raskas päivä odottaa arvosteluun pääsemistä, sekä hieman turhauttavaa, koska olimme rodun ainoita edustajia. Tuomari Markku Kipinä arvosteli picardia rotuna ensimmäistä kertaa, se näkyi arvostelussa ja tietämättömyydestä. Tuomari pohti ääneen kysyvästi  : "Luulen, että tälle rodulle tulee massaa hitaasti!?". Mutta pohdinta osui oikeaan, siitä pisteet tuomarille. No tulipahan kehäharjoitusta, jos ei muuta. Ja aikaahan Leica tarvitsee vielä runsaasti, jotta sitä massaa saataisiin hieman lisää ja aikuismaisempaa olemusta.
Tuloksena oli tällä kertaa ERI, AVO1. Eli meidän ERI-putki ei edelleenkään katkennut.

Silmäpeilaus 2.9. ja selkäkuvaukset tulossa syksyn aikana. Sekä seuraava näyttely Tampereen ryhmä 31.8.