Onnellinen Leica ja talvea kohti valmistavat reenit.

Leica on hirmu onnellinen uudesta kaveristaan. Yllättävän pitkä pinna löytyy Leicalta tilanteissa missä Ryhti roikkuu rinta-/maha-/häntäkarvoissa tai muuten kiusaa Leicaa. Takapihalla aina juostaan ja painitaan yhdessä, ihana nähdä, että Leicasta on muuttunut onnellisempi koira <3

Tällä viikolla Leican liikunta on jäänyt aika minimaaliseksi, mutta onneksi toiminnasta on vastannut Ryhti. Ollaanhan me joka päivä metsässä käppäilty yhteensä 2 tuntia, mutta lähinnä enemmän hengailtu ja menty pennun tahtiin, eli tutkittu ympäristöä. Takapihalla Leica on kuitenkin sitten päässyt purkamaan energiaansa spurttailemalla ja koittaa Ryhtikin kovasti pysyä mukana menossa.

Sunnuntaina olisi tarkoitus tehdä pienen tauon jälkeen vetotreeni. Suunnitelmissa olisi tehdä pidempi veto pyörällä ja sitten ehkä pieni canicross pätkä. Nyt alammekin suunnata kuntotreenejä talven kisoja varten. Tavoitteena olisi koittaa nyt vähintään kerran viikossa tehdä vetotreeni (mieluusti kahdesti), sekä nostattaa kuntoa hiihtoa varten.

Olen ajatellut jotain tämän kaltaista nyt ennen hiihdon aloitusta:
1-2x viikossa hölkkälenkki tasaisella vauhdilla
1-2x viikossa vetotreenejä
3-4x kuussa pyörälenkkejä erilaisilla temmoilla
3-4x kuussa ylämäkitreeniä (Leica siis juoksee vapaana meidän kanssa mäkeä)

Noiden lisäksi vapaana spurttivetoja, Ryhdin kanssa telmimistä ja normilenkkejä metsässä. :) Itsehän en siis hiihdä Leican kanssa kisoissa, kun se on Jonnan heiniä. Mutta olisi tarkoitus, että itsekin opettelisin sitä hiihtoa paremmaksi ja menisin ehkä jopa kisoihin 2015!

Seuraavalle viikolle ajattelin seuraavanlaista ohjelmaa:
Maanantai: pidempi metsälenkki reippaalla temmolla (ilman Ryhtiä)
Tiistai: canicross tai pyöräveto 2x 1km
Keskiviikko: lepopäivä
Torstai: hölkkälenkki
Perjantai: ylämäkitreeni
Lauantai: lepopäivä
Sunnuntai: canicross tai pyöräveto 1,5km +1km

Itseni pitäisi kehittää nyt omaa "hiihtouraani" varten vatsa- ja ojentajalihaksia. Mutta pitää nyt katsoa miten sitä tämän pentuarjen ja töiden keskellä kerkeää.

Uusi perheenjäsen Ryhti ja canicross kisat!

Meille viikonloppuna muutti valloittava Airedalenterrieri Ryhti, virallisemmin Riliis Sepä Se. Vanhemmat ovat molemmat suojelua harrastavia ja täysin terveitä. Tässä sukutaulu http://www.working-dog.eu/breed/Riliis-3931/planning/extended-pedigree! Ryhdin äidin näin livenä, hyvin ystävällinen ja energinen tapaus. Pentueen löytäminen oli kuin lottovoitto, niin monta hienoa asiaa!

 

Alkutuntumana Ryhti on vietikäs, hyvin perso ruualle, avoin, rohkea, ystävällinen ja dominansia löytyy vähän. Mitään näyttelytähteä Ryhdistä ei tule, mutta toivottavasti hyvä harrastuskoira. Tarkoituksena olisi kokeilla erilaisia palveluskoiralajeja, ainakin hakua ja jälkeä. Ja tietenkin canicrossia ja hiihtoa.

Leica on ottanut myös hyvin Ryhdin vastaan! :) Lenkillä Leica on ottanut roolikseen, että pentua tarvitsee koko ajan pitää silmällä ja varmistaa ettei ole vaaratekijöitä lähettyvillä. Ulkona pojat ovat leikkineet ja ihan mukava helpotus sinänsä, niin saa Ryhti purettua energiaa toisen koiran kanssa. Illalla Leica on tehnyt Ryhdille selväksi (tai ainakin yrittänyt), että silloin pitää nukkua. Leica ei iltaisin siedä riekkumista, vaan haluaa, että saa rauhassa nukkua.

Myös Kuopion Canicross kisat tuli korkattua. :) En ehkä ole täysin tyytyväinen Leican suoritukseen, koska tuntui, että se ei vaan tujunnut miksi me juostiin. Lopussa kuitenkin veti hyvin ja kaksi täydellistä ohitustakin tuli siinä alussa, eli kyllä me kahdella minuutilla saavutimme meitä ennen lähteviä juoksijoita. Täytyy alkaa treenaan eripaikoissa enemmän. Kisareitti oli mäkisin, mitä olen koskaan itse juossut! Hyvin vaativa, ainakin näin aloittelijalle. Oikeastaan tasasia kohtia ei reitillä ollut yhtään, vaan aina oli joko jyrkkää ylämäkeä tai alamäkeä. Emme kuitenkaan viimeseksi jääneet, vaan sijoitus oli 8./13. ja aika 16.29. Jos Leica olisi vetänyt niin kun aina treeneissä, aika olisi varmasti ollut 2 minuuttia parempi. Mutta tyytyväinen silti olen kokonaisuudessaan päivään ja saatiin hyvää kisakokemusta. Tietää ainakin mitä treenataan lisää. Talvella sitten hiihtokisoihin ja keväällä uudestaan canicross kisaamaan.

Kuvannut Jussi Manne

Kuvannut Jussi Manne

Kisat lähenee ja jännitys tiivistyy!

Viime viikko oli hyvin aktiivinen vetojen osalta, kävimme vetämässä maanantaina, torstaina ja sunnuntaina. Sekä Jonna kävi hölkkäilemässä yhtenä päivänä Leican kanssa, lepopäiviä oli tietenkin välissä. :)
Maanantain treeneistä kerroinkin edellisessä kirjoituksessa. Torstaina tehtiin sitten aika sama treeni kuin maanantaina 600m+1400m ja lyhyt pyöräveto. Sunnuntaina teimme 1,5km+1,5km ja pyörävetoa 0,5km. Kaikki treenit onnistuivat hyvin ja on ollut kiva huomata etenkin pyöräilyssä, kuinka Leica on aivan innoissaan, kun saa vaan juosta täysiä. Kisojen jälkeen olisi  tarkoitus ehkä enemmänkin tehdä pyörävetoja. Tämä viikko otetaan rauhallisesti ilman vetotreenejä.

Uudet valjaatkin ovat osoittautuneet mahtaviksi ja istuvat paremmin päälle kuin edelliset. Valjaat ovat siis Non-stopin freemotionit ja yhtenä syynä valjaiden vaihdolle oli, että näissä ei liikkeen pitäisi millään tavalla rajoittua.

Kisoihin on enää todella lyhyt aika ja jännitys nousee päiväpäivältä. En ole käynyt itse ennen missään kisoissa ja vähän jännittää kuinka nyt menee. Leicalla onneksi pitäisi olla kunto kohdillaan harrastussarjaan, sekä ohitukset onnistuvat täydellisesti. Jämiin en ole vieläkään ilmoittautunut, täytyy nyt miettiä jätämmekö väliin vai menemmekö harrastajasarjaan. Noihin matkoihin tuppaa uppoamaan aika paljon rahaa..

Lajilisenssi ja tulevat kisat!

Hankin tuossa äsken valjakkourheilulisenssin, vaikka se nyt ei olisi täysin pakollinen ollut minun osaltani, mutta päädyin siihen, että halvemmaksi se silti tulee lisenssin kanssa, kuin ilman. Koirajuoksussa ei lisenssiä vaadita, mutta jos sitä ei ole, pitää joka kisaan maksaa sitten erikseen 10€ lisää vakuutusmaksuna. Ja ainakin näillä näkymin mulle nyt tulis vuoden sisälle vähintään 4-5 kisat. :) Uudet vetovaljaat tuli hankittua, niitä ei olla vielä korkattu.

Syksyllä nyt mennään Kuopioon harrastajaluokkaan lauantaina, matka on 3km. Siitä seuraavana viikonloppuna Jämijärvelle viralliseen luokkaan juoksenteleen 4,2km. Näillä on hyvä aloittaa canicross ura. Jonnalle pitäisi vielä lisenssiä hankkia, jotta pääsee talvella hiihtämään kisoihin. Talvella varmaan tulee käytyä muutamat kisat, riippuen vähän millä etäisyydellä on.

Leica on ihan kamalanihana tässä :D ihan hirveee

Meillä oli maanantaina viikon mittaisen tauon jälkeen canicross treenit, hyvin meni. Ohituksiakin tuli: pari kävelijää, sekä koiria (tanskandoggi ja joku toinen iso) jotka räksytti, mutta Leica puuskutti upeasti ohitse!! :) Matkana juostiin 600m+1400m ja lopuksi 250m+250m pyörällä vetoa. :) Muuten oltais juostu koko matka putkeen, mutta matkalla tulee puusilta jota ei voi juosta vetäen, koska se on aivan törkeän liukas näin syksyisin. Torstaina olisi tarkoitus tehdä aika samanlainen treeni ja sunnuntaina sitten 2km+1km.

Ilmoitin Leican jo myös Helsingin voittajaan ja Pohjoismaiden Voittajaan, kerrankin ajoissa. :) Saa nähä miten menee, sinne pitäisi tulla meidän lisäksi useampia picardeja.

Kalevalainen jäsenkorjaus

Leicalla on ollut aika paljon erilaisia jumeja lihaksissa, sekä ihan omin silminkin havaittavaa vinoutta vetäessä. Ollaan käyty hierojalla useaan otteesseen ja kerran osteopaatilla. Kuitenkaan tuo vinous ei ole suoristunut. Tänään meillä kävi sitten kotona Kalevalainen jäsenkorjaaja Saana Monthan. Kaverini suosittuksesta innostuin, kun heidän koiran oli saanut kerralla kuntoon.

Aluksi arvioitiin Leican liikkeitä ja vähän kokeiltiin, missä kohdin voisi olla ranka mutkalla. Selässä moni nikama oli enemmän tai vähemmät väärässä asennossa, sekä niskan alueella. Myös lavoista löytyi jännitteitä. Saana hoisi Leican kokonaisvaltaisesti, välillä Leica istui, makasi ja seisoi. Kun verenkierto vilkastui, Leicakin rentoutui hoidon aikana.

Kun hoito oli tehty, niin itsekin huomasi, kuinka Leican asento suoristui (selkä ei ollut köyrynä, istui suoremmassa ja pyöriessä meni paljon paremmin molempiin suuntiin) ja seisoi omilla jaloillaan! Tätä enen oli havaittavissa vähän toispuoleista seisomista ja ei suostunut kovin hyvin pyörimään toiseen suuntaan. Parhaiten tulokset varmasti näkee parin päivän jälkeen. Mutta nytkin Leicasta huomaa jo tasapainoisemman asennon!

Suosittelen kyllä kaikille, tästä ei ainakaan mitään haittaa ollut. Ajattelimme Jonnan kanssa käydä molemmat korjauttamassa myös omat vinoutemme. :)

Mainittakoon vielä, että Leica pääsi mukaan tutkittavaksi silmistään. Eilen otettiin silmänpohjista kuvia ja niitä verrataan Leican veljen silmänpohja kuviin ja yritetään selvittää onko kyse retinopatiasta. :)

Metsässä lenkkeily avartaa!

En ole ikinä pitänyt lenkkeilystä ilman koiria, minusta se on "turhaa" ja tylsää. Leican tultua, lenkkeilyintoni palasi. Aloin heti lenkkeilemään metsissä ja siitä tuli joka päiväinen rutiini. Pentuna (3-10kk) Leican lenkkeily oikeastaan tapahtui 90%:sti vapaana, vain siirtymät metsiin tehtiin remmissä. Aluksi tietenkään lenkit eivät olleet pitkiä, oikeastaan enemmän Leican vapaata juoksentelua, tutkiskelua ja touhuamista metsissä. Nopeasti huomasi, kuinka Leican liikkuminen vaikeissakin paikoissa kehittyi.

 Kuvissa Leica on 3kk, 9.9.2011

Olen aina ollut eräilijä ja utelias tutkimaan uusia polkuja. En jaksa tehdä aina samoja lenkkejä, vaan tarvitsen vaihtelua. Siksi usein lenkit saattavat venyä suunniteltua pidemmiksi, kun olen taas löytänyt uuden mielenkiintoisen näköisen polun. Aamulenkkimme keskipituus on tällä hetkellä 7-15km ja suurimmaksi osaksi tulee mentyä metsäpoluilla. Metsässä kulkiessa oppii paljon tutkiskelemaan ympäristöään ja huomaamaan eläinten jälkiä. Välillä jotkut ihmettelevät, että miten me olemme törmänneet Leican kanssa niin moniin eri eläinlajeihin. Vastaus on aika yksinkertainen, olemme lähteneet eräilemään polkujen ulkopuolelle, sekä harvemmin kävellyille poluille. Myös Leican tarkka nenä on johdattanut meidät luonnoneläinten luokse.

Sääksjärvi 1/2012

Leican kohtaamisia luonnoneläinten kanssa:
Eläinten kohtaamisissa mm. Leica on meinannut varastaa kanahaukan saaliin (iso kanalintu), on juostu muutamia kertoja hirvien perässä (pisimmillään 3h), peuroja seissyt aivan nenän edessä (luulin niitä aluksi greyhoundeiksi), lintu on lentänyt Leicaa päin jne. Näitä kohtaamisia on paljon ja varmasti tulee lisää ajan myötä. Nykyään Leica lenkkeilee suurimmaksi osaksi kiinni, koska riistavietti on sen verran voimakas.

 kuvat 29.11.2011, Leica melkein 6kk.

Seitseminen 6/2012

Havaintoja eläimistä
Olen törmännyt peuran jälkiin ja jätöksiin useamman kerran. Tietenkin tulee nähtyä melkein joka päivä oravia ja rusakoita. Kanalinnut ovat myös tällä alueella perusarkea. Hirven mylvintää olemme kuulleet ja nähneet luultavasti nuoren karhun jälkiä. Korppeja asustaa myös lähistöllä.

Kuvat Savukoskelta 9/2012

Voin olla vain onnellinen näin monipuolisista lenkkeilymaastoista. Olen oppinut paljon luonnosta ja nähnyt hienoja metsien eläimiä, vaikka välillä onkin vähän jännittänyt.. Myös hyviä marjastuspaikkoja on löydetty (hilloja, mustikoita, puolukoita..)

Vaskivesi 8/2013

Tässä listaa mitä kaikkea on tullut meidän lenkkeily/eräily reissuilla vastaan:

Savukoski 9/2012

• oravia
• metsäjäniksiä ja rusakoita
• peuroja (Pirkkala)
• hirviä (Atala, Kangasala)
• kana- ja hiirihaukkoja (Kangasala, Pirkkala)
• korppeja (Kangasala)
• kanalintuja (Atala, Kangasala)
• monen laisia eri pikkulintuja ja tikkoja
• kanadanhanhia (Pirkkala)
• kurkia (Pirkkala)
• joutsenia
• pöllö (Pirkkala)
• poroja (Savukoski, Pyhä)

Omistajan treenausta kisoja varten ja myös Leican treenipäiväkirjaa

Ajattelin hieman esitellä millaista on mun valmistautuminen tuleviin canicross kisoihin, sekä Leicankin treenipäivää julki. Olen luonut omat ja Leican treenisuunnitelmat: lehtien, kurssien, kirjojen, nettikirjoitusten ja asiantuntevampien ihmisten tietojen pohjalta. :) Varsinkin Leican treenisuunnitelmassa on aika paljon joutunut kyselemään ja lukemaan neuvoja. Onneksi talvella oltiin Leican kanssa valjakkohiihtoleirillä, jossa saatiin kokeneilta pitkänlinjan harrastajilta vinkkejä. Olen nyt soveltanut kaikkia oppeja ja kuulostelen itseäni, sekä Leicaa treenimäärän osalta ja sen mukaan sitten muokataan treenejä ja määriä. Ja Leicalle on tarkoitus pitää määrät kohtuullisena, kun käytännössä noi spurttipäivätkin on sille vaan hauskaa ajan vietettä leikkimielessä.

Tässä mun viimeviikon tehdyt treenit:
tiistai
-Canicross 1000m+400m
keskiviikko
-spurttailuja
torstai
-Canicross 1220m+600m
perjantai
-Pitkä metsälenkki (reippaasti kävellen/juosten) osittain umpimetsässä
sunnuntai
-kahvakuulatreeni (vatsa ja kädet)
Näiden lisäksi tietenkin joka aamu kävin reilun kävelylenkin Leican kanssa (1-2h).

Leican viimeviikon treenausta normilenkkien lisäksi:
maanantai
-lepopäivä
tiistai
-canicross 1000m+400m
keskiviikko
-45 minuuttia räjähtäviä lähtöjä vapaana
torstai
-canicross 1220m+600m
perjantai
lepopäivä
lauantai 
-vapaana juoksemista pellolla koirakaverin kanssa (sekä karkaaminen jäniksen perään.. tämä ei ollut suunniteltua :D)
sunnuntai
lepopäivä

Leican normilenkithän koostuvat kahdesta pitkästä lenkistä. Usein minä menen aamulla Leican kanssa 1-2h ja suurimmaksi osaksi metsässä tai metsäpoluilla. Jonna tekee sitten iltalenkin, joka on myös 1-2h. :) Lepopäiviä on 2-3 viikossa, jolloin tehdään normaaleja remmilenkkejä.

Tämän viikon suunnitelma minulle:
(Tällä viikolla olen sairaslomalla yläselän takia, mutta se ei haittaa onneksi juoksemista.)
maanantai
-pyörälenkki 9,8km vaihtelevilla temmoilla (suoritettu jo)
tiistai
-canicross 1000m+500m+500m
keskiviikko
-vatsatreeni
torstai
-canicross 1200m+1000m+(400m pyörällä)
perjantai
-kevyt hölkkälenkki
lauantai 
lepopäivä
sunnuntai
-canicross/pyöräily

Leican suunnitelma tälle viikolle:
maanantai
-pyörälenkki 9,8km vaihtelevilla temmoilla (suoritettu jo)
tiistai
-canicross 1000m+500m+500
keskiviikko
-lepopäivä
torstai
-canicross 1200m+1000m+(400m pyörällä)
lauantai 
lepopäivä ja vapaana juoksemista
sunnuntai
-canicross/pyöräily